Sodankäynnin tavat ovat muuttuneet, ja Suomen puolustus pyrkii pysymään muutoksessa mukana. Osana tätä Maavoimat siirtää tulevina vuosina toimintansa painopistettä yhä enemmän paikallispuolustukseen, jonka tarkoitus on vastata nykyaikaisiin turvallisuushaasteisiin.
Keskeisimpiä näistä on laaja-alainen vaikuttaminen eli hybridivaikuttaminen, jonka tärkeys maanpuolustuksessa tuli kaikille selväksi viimeistään vuoden 2014 Ukrainan tapahtumien myötä.
Kyse ei ole enää pelkästä itärajan puolustamisesta, vaan paikallispuolustus pyrkii vastaamaan esimerkiksi yhä tärkeämmäksi nousseeseen Venäjän info-operaatioiden uhkaan.
– Nykypäivän taistelukenttä on monimuotoinen. Ei ole enää tällaisia perinteisiä rintamalinjoja, vaan meidän täytyy kyetä puolustamaan omia kansalaisia ja elinehtoja koko maan alueella, Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko sanoi maanantaina Maavoimien mediapäivässä.
– Sotilaallinen tai muu vaikuttaminen saattaa tapahtua yhtä hyvin Vaasassa ja Turussa kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla tai Pohjois-Suomessa.
Hulkko muistuttaa, että perinteisesti Maavoimien toiminta on keskittynyt vahvasti tietyille alueille, joilla suoran sotilaallisen hyökkäyksen uhka on ollut konkreettisempi.
– Nyt me katamme koko maan.
Taistelukenttä on myös Hulkon mukaan muuttunut sellaiseksi, että "kaikki mikä havaitaan, on tuhottavissa."
Tällöin on tärkeää, että Maavoimat pystyy toimimaan tarvittaessa hajautetummin, jolloin hajautus itsessään jo antaa toiminnalle suojaa. Tähän paikallispuolustus tarjoaa hyvän keinon.
Paikallispuolustuksessa korostuu muukin kuin fyysinen kunto
Sen lisäksi, että paikallispuolustus laajentaa Maavoimien maantieteellistä läsnäoloa, se laajentaa myös maanpuolustuksessa tarvittavan osaamisen repertuaaria. Esimerkiksi kyberpuolustus ja info-operaatiot ovat keskeinen osa paikallispuolustusta perinteisen sotilaallisen toiminnan rinnalla.
– Meidän koulutusorganisaatiossa on ollut 2000-luvulla pitkälti sellainen lähestymistapa, että vain etulinjan rynnäkköjääkäriksi kelpaava miespuolinen ja vapaaehtoinen nainen otetaan palvelukseen. Itse katson asiaa vähän laajemmin, Hulkko sanoo.
Maavoimat haluaisi valjastaa paikallispuolustuksen käyttöön myös esimerkiksi sellaisten it-osaajien taidot, joiden fyysiset ominaisuudet eivät riittäisi perinteiselle taistelukentälle. Palvelukseen pitäisi jatkossa päästä, kunhan pää toimii.
– Olemme nyt tarkistamassa terveystarkastusohjeita, ja sinne tulee uusi palveluskelpoisuusluokka, joka mahdollistaa myös tällaisten henkilöiden palvelukseen ottamisen, Hulkko kertoo.
Reserviläisten osaaminen paremmin käyttöön
Haasteena nykyisessä järjestelmässä on ollut myös se, että reserviläisille varusmiespalveluksen jälkeen syntyvä siviiliosaaminen on tunnistettu liian hitaasti.
– Kenestä tulee vaikka F-Securen osaaja tai jonkun it-talon osaaja, se ei näy siellä meidän järjestelmässä.
Kehitteillä on digitaalinen kanava, jonka kautta reserviläinen voi ilmoittaa oman osaamisensa.
– Me kykenemme sitä kautta osoittamaan hänelle, että voisit osallistua tämmöiseen tehtävään, että sinut sijoitetaan tähän paikallispuolustuksen tehtävään kyberosaajaksi, tai vaikkapa toimittaja info-osaajaksi, oletko halukas, Hulkko kertoo.
– Sen on oltava käytössä tässä vuoden kahden sisällä, muuten meidän paikallispuolustuksemme ontuu.
Kankeat aluejoukot jäävät historiaan
Paikallispuolustuksen kasvanut painoarvo näkyy myös organisaatiokaaviossa.
Aluejoukot lakkautetaan kokonaan vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen Maavoimat koostuu vain paikallisjoukoista sekä operatiivisista joukoista. Siinä vaiheessa Maavoimien runsaasta 200 000:sta sotilaasta noin 120 000 kuuluu paikallisjoukkoihin.
Syynä aluejoukkojen lakkauttamiseen on etenkin se, että ne ovat olleet kankeita ja staattisia joukkoja, joille ei ole sijaa nykyaikaisessa sodankäynnissä. Parhaiten kehitetyt aluejoukot muutetaan operatiivisiksi joukoiksi, ja lopuista tulee paikallisjoukkoja.
Uudistetut paikallispuolustusjoukot varustetaan nykyaikaisesti, ja niihin kuuluu monia erilaisia joukkotyyppejä monipuolisiin tehtäviin.
Uudistuksen kokevat myös paikallispuolustuksen valmiuspataljoonat, joiden toimintaan valmiusyksikössä palvelleet reserviläiset pyritään jatkossa sijoittamaan. Näin varusmiesten osuutta valmiuspataljoonissa vähennetään, ja reserviläisten vastuu vastaavasti kasvaa.
Vain mielikuvitus rajana
Hulkon mukaan lisää painoarvoa saanut paikallispuolustus on jo löytänyt paikkansa ja sitä kehitetään jatkuvasti. Hän kertoo hiljattain harjoituksissa näkemänsä esimerkin sellaisista asioista, joita paikallispuolustuksen kehittämisellä haetaan.
– Rovaniemen hovioikeuden presidentti oli koonnut sinne kaikki käräjäoikeuksien laamannit, oikeusaputoimiston, syyttäjänviranomaiset, ja he yhdessä vapaaehtoisesti omalla työajallaan osallistuen tähän paikallispuolustusharjoitukseen, suunnittelivat sotilasoikeuden hoidon järjestelyjä kriisitilanteessa, Hulkko kertoo.
– Tätä kutsuisin hyväksi maanpuolustushengeksi ja suureksi ymmärrykseksi siitä, mitä kokonaismaanpuolustus tarkoittaa.
Toinen esimerkki oli Rovaniemen keskussairaalan kirurgiryhmä hoitajineen ja anestesialääkäreineen, joka muodosti mobiilikirurgiryhmän liikuteltavine leikkaussaleineen.
Hulkko sanoo, että paikallispuolustuksessa vain mielikuvitus on rajana, kun mietitään, millaisia asioita voi harjoitella.
Korona-aika kertonut hyvää resilienssistä
Hulkko painottaa, että paikallispuolustuksen perustehtävä on ennaltaehkäistä Suomen joutuminen laajempaan sotilaalliseen kriisiin.
– Se on osoitus ulkopuolisille tarkkailijoille, että koko maata, jokaista nurkkaa puolustetaan, ja koko Suomen kansa on osallistumassa tähän puolustukseen. Sehän on merkittävä viesti.
Hulkon mielestä koronapandemia on ollut hyvä testipenkki sille, miten suomalainen yhteiskunta toimii kriisitilanteessa.
– Vaikka kyse ei ole sotilaallisesta kriisistä, niin kyllä tämä on pakottanut meidän päättäjämme ja myös meidät sotilaat arvioimaan sitä, mikä erityisesti meidän henkinen resilienssimme on tällaisessa tilanteessa. Kyllä me olemme omasta mielestämme onnistuneet hyvin ylläpitämään valmius- ja koulutusedellytykset. Sikäli positiivisia uutisia.