791 kiloa hasista. Valtava määrä huumetta, jota liikuteltiin Hollannista Suomeen sinisissä peltitynnyreissä vuonna 2011.
Syyttäjän käsityksen mukaan Jari Aarnio piteli ohjia tynnyreiden maahantuonnissa. Se tekisi hänestä yhden viime vuosien suurimmista suomalaisista huumeparoneista.
Aarniohan olisi uinut rahassa, vai kuinka? On totta, että rahaa on tynnyrijutussa liikkunut suuria summia, mutta lottopotin kaltaiset miljoonavoitot olisivat olleet Aarnion väitetyistä bisneksistä kaukana.
Seuraavassa koetetaan julki kerrottujen lukujen perusteella arvioida, miten Aarnio olisi tienannut, jos hänet katsotaan syylliseksi. Virallista arviota asiasta ei ole olemassa, koska poliisi ja syyttäjä eivät ole tutkimuksissaan olleet kiinnostuneita yksittäisten vastaajien tienesteistä.
***
Katukaupassa hasiksen hinta on viime vuosina tullut rytinällä alas, kun ulkomailta rahdattu ja kotimaassa kasvatettu marihuana on vienyt siltä markkinoita.
Hinnat vaihtelevat Suomessa alueittain, mutta tyypillisesti hyvälaatuisesta marihuanasta voi saada 20 euroa grammalta, kun hasiksen grammahinta pyörii noin kymmenessä eurossa.
Tynnyrijutusta annetussa alkuperäisessa tuomiossa oikeus katsoi, että hasiksen katukauppahinta on ollut tapahtumien aikaan 6-12 euroa grammalta.
Jos sovitaan, että tynnyreissä tuodun hasiksen grammahinta on ollut kadulla keskimäärin kymmenen euroa, 791 kilosta olisi saanut yhteensä 7 910 000 euroa.
***
Tukkurin osa on kuitenkin "kova". Syyttäjä laskee, että Aarnio olisi yhdessä kahden muun vastaajan kanssa tienannut hasiksen myynnillä 2000 euroa kilolta.
Siten koko 791 kilon tynnyrisatsista vastaajat olisivat saaneet 1 582 000 euroa. Vastaajia oli tynnyristä riippuen kahdesta kolmeen, Aarnio on jokaisesta syytteessä.
Koska syyttäjä ei arvioi, mikä olisi ollut kunkin vastaajan osuus rahoista, on pakko käyttää karkeaa matematiikkaa. Jos hasisrahat olisi jaettu kristillisesti tasan, olisi Aarnion osuus ollut niistä 700 000 euroa. Mahdollista ja jopa todennäköistä on tietenkin se, että jutun väitettynä pomona Aarnio osuus olisi ollut muita suurempi.
Vastaajien rahasumia pienentää kuitenkin edelleen se, ettei laskennallisesta puolestatoista miljoonasta eurosta ole vähennetty hasiksen hankintakuluja. Se on huumejutuissa tapana, koska huumeiden ostaminen on laitonta ja siten hankintahintaa ei voida vähentää myyntivoitoista, kun rikoshyötyä lasketaan.
Huumekauppaa Hollannissa järjestäneen miehen rikoshyödyksi alkuperäisessä tynnyrijutussa arvioitiin 600 000 euroa, eli arvion mukaan hänelle maksettiin yhdestä hasiskilosta noin 760 euroa. Tämä perustuu siihen, että hän oli vastuussa yhteensä 791 hasiskilon toimittamisesta Suomeen.
Siten Suomen tynnyriliigan väitetylle johdolle, eli Aarniolle, Keijo Vilhuselle ja 43-vuotiaalle Marille olisi jäänyt käteen 1240 euroa hasiskilolta. Aarnion laskennallinen voitto koko vyyhdissä olisi siten ollut 435 000 euroa, mikäli hän siis oli syyttäjän väittämä "Pasilan mies".
***
Vaikka laskelma perustuu puhtaaseen matematiikkaan, antaa se kuitenkin osviittaa tynnyrijutussa tienatuista rahoista. Vaikka Aarnio olisi sanut tynnyrijutun voitoista kaksi kolmasosaa, olisivat hänen tienestinsä jääneet reilusti alle miljoonaan euroon.
Usea satatuhatta euroa yhden vuoden aikana tienattuna on tietysti paljon rahaa, mutta mikä on sen hinta? Syyttäjä on vaatinut Aarniolle 13 vuoden vankeusrangaistusta, mikä on huumerikoksista pisin mahdollinen tuomio.
Siten Aarnio olisi tienannut jokaista vankilavuotta kohden 33 500 euroa. Se on suunnilleen saman verran kuin rikosylikomisario tienaa vuodessa nettotuloina.
Aarnio tosin istuu normaalin järjestyksen mukaan mahdollisesta tuomiostaan vain puolet, mutta toisaalta ei hänelle mitään rahojakaan jäisi. Jos jokin on varmaa, niin se, että tuomion toteutuessa valtio perii mahdolliset huumerahat niin suurelta osin kuin mahdollista.