Ferrari vahvisti torstaina odotetun uutisen: Carlos Sainz korvaa Sebastian Vettelin Ferrarilla 2021. Valinta on perusteltu, mutta se nostaa ilmoille ainakin yhden mielenkiintoisen kysymyksen, kirjoittaa MTV Urheilun Mikko Hyytiä.
Sainz siirtyy Charles Leclercin tallikaveriksi Ferrarille McLarenilta, jonka optiovuosi espanjalaisen palveluksiin jää näin käyttämättä.
Kun McLaren tiedotti Sainzin kaksivuotisesta sopimuksesta elokuussa 2018, espanjalainen julistautui ikuiseksi McLaren-faniksi ja puhui lapsuuden unelmansa toteutumisesta. Puheet ovat kuitenkin vain puheita. Siinä vaiheessa, kun puhelimen näytöllä lukee, että Ferrarilta soitetaan, F1-kuljettajat vastaavat.
Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella taistelu Ferrari-paikasta käytiin Sainzin ja Daniel Ricciardon kesken. Huhut Lewis Hamiltonin Ferrari-siirrosta eivät olleet missään vaiheessa kovin realistisella pohjalla. Hamilton–Leclerc-kaksikolla osallistutaan fantasiapeliin, ei oikeaan F1-kauteen – varsinkaan kun on kyse Ferrarista, joka on jo pitkään vannonut vähintään selkeähkön ykkös- ja kakkoskuskijaottelun nimiin.
Se, että valinta osui Ricciardon sijaan Sainziin, tuo mieleen tutun sanonnan. Etenkin, kun Ricciardo korvaa nyt Sainzin McLarenilla.
Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
Vajaat kaksi vuotta sitten se oli Ricciardo, joka vei työpaikan Sainzilta, tosin vain hetkellisesti. Viisi kautta Red Bullilla ajanut Ricciardo lähti tuolloin hakemaan uutta haastetta ja nostetta uralleen ja teki monien suureksi yllätykseksi kaksivuotisen sopimuksen Renault’n kanssa. Joidenkin mielestä hän myös pakeni Max Verstappenia.
Muitakin kannusteita oli. Tiedetään, että Renault oli valmis maksamaan Ricciardolle huomattavasti enemmän kuin Red Bull. Joidenkin arvioiden mukaan hän on tällä hetkellä jopa F1-sarjan kolmanneksi parhaiten palkattu kuljettaja Vettelin ja Hamiltonin jälkeen. Toki Ricciardo on myös seitsenkertainen GP-voittaja, ja GP-voittajille maksetaan paremmin kuin niille, joilta vastaavat meriitit vielä puuttuvat.
Tässä tullaan takaisin Sainziin.
25-vuotias espanjalainen on saavuttanut 102 GP-starttia käsittäneellä F1-urallaan vasta yhden palkintokorokesijoituksen, mutta kun Ferrarilla oli ensisijaisesti tarve tasaiselle suorittajalle ja hyvälle pisteidenkerääjälle ykköstähtensä rinnalla Sainz on huomattavasti kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin Ricciardo; hänen profiilinsa ei ole vielä samalla tasolla Ricciardon kanssa – eikä ole palkkapyyntökään.
Suoritusten puolesta Sainz oli viime kaudella selkeästi Ricciardoa parempi. Molemmat ajoivat ensimmäistä kauttaan uudessa tallissa, ja huomionarvoista on myös se, että McLarenin ja Renault’n autot olivat suorituskyvyltään hyvin lähellä toisiaan; MCL34 oli aika-ajovauhdissa vain niukasti R.S.19:ää nopeampi.
Siinä tärkeimmässä, omaan tallikaveriin tehtävässä vertailussa Sainz on vetänyt urallaan pidemmän korren kolme kertaa viidestä. Kun vertailu tehdään siihen tallikaveriin, jota vastaan Sainz on ajanut pääosan kaudesta, hän on hävinnyt vain Verstappenille Toro Rossolla (2015) ja Nico Hülkenbergille Renault’lla (2018). Toisaalta aika-ajovauhdissa Sainz oli käytännössä samalla tasolla Verstappenin kanssa ja loppuvuodesta 2018 jo hieman Hülkenbergiä nopeampi.
Vaikka Sainzin näytöt ovat vielä verrattain ohuet, hän on Ferrarilta nappivalinta useammastakin syystä: riittävän hyvä radalla, erittäin hyvä radan ulkopuolella. McLarenin tallipäällikön Andreas Seidlin luonnehdinta Sainzista on tältä osin kuvaava:
– Hän on nuori, nopea ja älykäs. Hän tietää, miten yhdistää henkilökohtaisen kunnianhimon ja tallin tarpeet. Hän asettaa tallin tarpeet tarvittaessa kaiken edelle. Tämän lisäksi hän tulee hyvin toimeen median ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Ja kuin kuorrutuksena kakun päälle: hän puhuu sujuvaa italiaa.
Ylistyslauluista huolimatta Ferrarin valintaan liittyy tietysti myös uhkakuvia ja kysymysmerkkejä. Kun kuljettajakaksikko on näinkin kokematon – viimeksi Ferrari-kuljettajilla on ollut yhtä vähän GP-voittoja 1999, kun tallissa ajoivat Eddie Irvine ja Mika Salo – on erittäin mielenkiintoista nähdä, kenet Ferrari pestaa niin sanotun kehityskuljettajan rooliin simulaattorityöhön.
Mutta vaikka Mattia Binotto huomautti Ferrarin tiedotteessa, että Sainz–Leclerc-kaksikko on ikävuosilla mitattuna Ferrarin nuorin viimeiseen 50 vuoteen, ei Sainz mikään juniori ole. Hänellä on Ferrari-pestin alkaessa ikää 26 vuotta, kun esimerkiksi Vettel oli aikanaan vastaavassa tilanteesssa 27-vuotias.
Kisojakin saksalaisella oli vyöllään kolmisenkymmentä enemmän, mutta toisaalta kun uuden sukupolven F1-autot otetaan käyttöön vasta 2022, Sainzilla on hyvin aikaa opetella Maranellossa tavoille.
