Putinin päätös tunnustaa Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet johtaa vääjäämättä myös Suomen ja Venäjän välien kiristymiseen entisestään, kirjoittaa MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Mirja Kivimäki.
EU:n ja lännen on asetettava Venäjälle voimakkaita pakotteita, ja Suomi on tietenkin osa EU:ta ja pakoterintamaa. Lisäksi tuoreimman Ukrainan kriisin ytimessä on kysymys Ukrainan suvereenista oikeudesta liittoutumiseen. Siten viesti säteilee raskaan painostavana myös Suomeen, halusimme tai emme.
Kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, länsi oli pöyristynyt, mutta suurelta osin voimaton.
Niemimaa vallattiin melkein hissun kissun huomaamatta. Alueelle hiipi raskaasti aseistautuneita, mutta hiljaisia sotilaita - vihreitä miehiä kuten länsi sanoi tai "kohteliaita miehiä" kuten heitä venäjäksi kutsuttiin.
Lännelle tällainen toimintamalli oli uusi ja yllättävä, sille ei ollut konkreettista edeltävää esimerkkiä. Nyt on.
Eli miten kävi viime kerralla?
Sekä EU että Yhdysvallat asettavat Krimin valtauksen jälkeen raskaita sanktioita Venäjälle.
USA katkaisi sotilasyhteistyön ja investoinnit, asetti viisumirajoituksia ja jäädytti varoja. Useat Venäjän valtio-omisteiset pankit joutuvat pakotelistalle. EU asetti henkilöpakotteita, jäädytti varoja, esti viisumeita, kielsi ase- ja kaksikäyttötuotteiden myyntiä ja muun muassa perui EU-venäjä-huippukokouksen.
Mutta tämä oli vasta alkusoittoa
Heinäkuussa keskelle sotatanteretta putosi Malesian Airwaysin matkustajakone, ja kun katse kohdistui Venäjään, uusia pakotteita lisättiin kuukausi kuukaudelta. Myös Venäjä vastasi pakotteisiin omilla vastapakotteillaan.
Elokuussa 2014 Venäjä kielsi laajalti elintarviketuonnin EU:sta ja Yhdysvalloista. Suomenkin markkinoille ilmesti erikoisia venäjänkielisin etiketein varustettuja Valion maitotuotteita, "Putin-juustoja" joita ei yhtäkkiä voitukaan viedä Venäjälle.
Tämän liikkeen erääksi maksumieheksi joutuikin suomalainen elintarviketeollisuus.
Minskin sopimuksesta kaasuputkeen, hermomyrkkyiskusta uusiin pakotteisiin
Vuonna 2015 ilmassa oli hetken kenties lupausta paremmasta: Helmikuussa solmittiin Minskin sopimus joka antoi jo hieman lupauksia suhteiden kohenemisesta. Sen vanavedessä heinäkuussa 2015 syntyi sopimus uudesta Nord Stream 2 -kaasuputkesta Venäjältä Eurooppaan.
Mutta sitten tulivat taas uudet kolhut - malesialaiskone vahvistui todellakin venäläisohjuksen pudottamaksi ja Skripalit myrkytettiin Venäjän armeijan Novitshok-hermomyrkyllä Britanniassa. Uusia pakotteita, uusia diplomaattikarkotuksia.
Mutta pysäyttikö tämä Putinia? Ei.
Krimille rakennettiin pian valtava Kerchin silta, jolla alue liitettiin entistä tiukemmin Venäjään. Ukrainan sotaa ruokittiin sinnikkäästi itärajan takaa.
Nyt on näemmä tullut aika ottaa Venäjän laajenemishankkeen seuraavat askeleet.
Suomelle tämä kaikki on kenties vieläkin painostavampaa kuin monelle muulle Euroopan maalle.
Vaikka olemme vääjäämättä osa EU:n ja lännen pakoterintamaa, emme ole osa puolustusliitto Natoa emmekä sen turvatakuiden piirissä.
On hyvä tiedostaa, että vaikka EU:n yhteinen puolustus takkuaa, ylivoimainen enemmistö EU-maista on Naton jäseniä, ja siten Nato käytännössä nimenomaan on EU-maiden puolustusulottuvuus.
Ja vaikka emme toki ole Ukraina eikä Suomen ja Venäjän suhde ole sama kuin Venäjän ja Ukrainan, tuskallisia yhtäläisyyksiäkin on. Meillä on pitkä yhteinen maaraja, hankalat keskustelut liittoutumisesta tai liittoutumattomuudesta sekä vaikea yhteinen historia Venäjän kanssa.
Vaikka yhtäläisyysmerkkejä maiden välille ei voidaan vetää, varmasti voidaan sanoa että Ukrainan kriisi lähettää painostavan viestin myös Suomelle.