Kommentti: Venäjän kolme kuukautta sitten alkanut hyökkäyssota järkytti, mullisti ja yhdisti Euroopan – ja se vie ruoan miljoonilta ihmisiltä

Aamusella tasan kolme kuukautta sitten Ukrainassa herättiin sodan jylyyn. Eikä vain Donetsin altaan alueella, kirjoittaa MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu kommenttitekstissään.

Myös Kiovan seutua pommitettiin. Harva uskoi, että Venäjä yrittäisi nielaista suuren maan kokonaisuudessaan.

Ei noussut valkoinen lippu Kiovassa, eikä Venäjä saanut voitonmarssiaan halki Ukrainan pääkaupungin. Sittemmin Harkovakin jäi Kremlin haaveeksi, mutta sielläkään ei edes arvorakennuksia säästetty.

Venäjän presidentti Vladimir Putin haukkasi liian suuren palan naapurin kieltävässä historian houreissaan. Nyt terästä ja ihmishenkiä jauhetaan Donbassissa ja Mustanmeren rannikkokaistaleella.

Ympärivuorokautinen uutisointi sodasta on runsasta ja intensiivistä.

Kolonnasta ja Käärmesaaretsta Mariupolin synnytyssairaalaan

Tuntuu, että on kulunut jo ikuisuuksia kuvista Venäjän kymmenien kilometrien kolonnasta Kiovan luoteispuolella, tiedoista Käärmesaaren taistelusta, Moskvan upottamisesta, ensimmäisistä pakolaisista Lvivin rautatieasemalla.

Ja kuvista synnytyssairaalan tuhoamisesta Mariupolissa, Buchan siviilien murhista venäläisten käsissä, venäläisten hyökkäyksistä Tshernobylin ja Zaporizhzhan ydinlaitoksiin. Saksa ilmoitti Nord Stream 2:n hyllyttämisestä sodan alla.

Paitsi uutisoinnin intensiteetistä, kyse on myös hyökkäyssodan mittakaavasta, kyynisyydestä ja julmuudesta – suurta, rajatonta ja vastenmielistä.

Kolme kuukautta sitten länsikään ei uskonut Ukrainan kykyyn ja haluun puolustautua. Yhdysvallat tarjosi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille pakokyytiä maasta.

Ukrainalaiset yllättivät. Kansakunta luotiin identiteetiltään vahvaksi viimeistään tänä keväänä.

Nyt lännestä kyydit tuovat vahvasti kättä pidempää aseistusta ja suojavarusteita, lääkkeitä, sotilasmuonaa. Sota ei lopu lähipäivinä.

Ukrainan sota ei ole maailmansota, mutta sen vaikutukset ulottuvat eri puolille maailmaa. Ja ne alkavat vasta tuntua lompakossa ja vatsoissa.

Kun Eurooppa-turvatalo menee uusiksi

Eurooppalainen turvallisuusarkkitehtuuri menetti perustansa. Uudet piirustukset hahmottuvat. Etyk-kokouksen 50-vuotisjuhlallisuuksia voi vain aavistella. Voisi uskoa, että ainakin yksi on joukosta poissa.

Saksa ravisteli harteiltaan toivorikkaudella ja syyllisyydentunnolla reunustettua Ostpolitik-viittaansa, ja ilmoitti vahvistavansa rapistuneita asevoimiaan 100 miljardilla eurolla. Suomi ja Ruotsi päättivät liittyä Natoon. Yhdysvallat palasi rytinällä, vaikka strateginen katse on Kiinassa.

EU on ollut pakotepäätöksissään yhtenäinen, Kremlin suureksi hämmästykseksi. Jopa Unkari on mukana, vänkyröimällä. EU toimii vain kriisien kautta.

Lontoon ja Rivieran luksustalomarkkinat ja palvelusektorit saattavat polkea jalkaa, kun venäläiseliitti lomailee nyt Turkissa ja Arabian niemimaan rannoilla. Sapekkaista sanoista huolimatta Moskovan ja Pietarin rahaeliitti lapsineen on länteen orientoitunutta.  

Energialaskut yhtenäisyyttä koettelemassa

Energiasektorilla on arkisempia ja suurempia huolia.     

Neuvostoliitto ja Venäjä hivuttautuivat sitomaan läntisen ja Keski-Euroopan energiapaulaansa. Irtoaminen on alkanut. Suomessa helpommin, toisaalla työläämmin. EU:n yhtenäisyys on koetuksella.

Ainakin EU:n energia-alan vihertyminen vauhdittuu, mutta se maksaa kansalaisille odotettua paljon enemmän.

Venäjällä on aiempaa vähemmän tarjottavaa kauppamielessä lännelle, kun hiilivetyenergiavirrat pienenevät ja loppuvat Atlantin suuntaan. Lada-autoista ei liene myyntihitiksi.

Miljoonat lautaset Afrikasta Aasiaan jäävät tyhjiksi

Ukrainan mustan mullan antimet ruokkivat kymmeniä miljoonia ihmisiä maailmalla, Egyptistä ja Indonesiasta Turkkiin ja Malesiaan. Nyt vain jäävät maataloustuotteet laivaamatta maailmalle. Sanotaan, että yhteiskuntarauha uhkaa horjua, kun kolme peräkkäistä ateriaa jää saamatta. 

Kuivuus ja lannoitteiden kalleus ovat siivittäneet ruokakriisiä, Ukrainan sota tarkoittaa yhä useampia tyhjiä ruokakuppeja. Venäjän omassa mikä-mikä-todellisuudessa syyllinen on länsi, koska se on asettanut Venäjälle pakotteita. Mutta kuka hyökkäsikään ja minne?

Ukrainan jälleenrakennus maksaa 2020-luvun Marshall-paketin mitalla, tuhottua ympäristöä myöten. Miljoonat ihmiset pääsevät palaamaan kotimaahansa, mutta lukemattomat keittiöt, olohuoeet, lastenhuoneet ja olohuoneet – kodit – joudutaan rakentamaan uudelleen.

Turboahdettu historian kulku 

Sota päättyy joskus, surureunaisena. Kolmeen kuukauteen on mahtunut paljon. Liikaa. Historia kulkee turboahdetusti. Kesästäkin tulee murheellinen.

Sodat kun lähtevät suunnittelijoidensa käsistä, eikä Putin halua helvetinkonettaan pysäyttää. Ja mitä miettivät sotaa vastustaneet venäläiset, sanotaan vaikka kolmen vuoden päästä?

Toivottavasti voivat sanoa sanottavansa kovaan ääneen.

Katso alla videolta, miten Venäjää vastaan asetetut pakotteet purevat.

Lue myös:

    Uusimmat