Kommentti: "Emme kommentoi" ei enää riitä – Tuusulan mopomiitistä tuli poliisin viestintäfarssi

Yksityiskohtia – kuten hälytys- ja pysäytysvalojen käyttöä, riskiarviota ja pysäytystavan oikeasuhtaisuutta – on alettu ruotia jo siksi, että kuvallinen materiaali antaa ihmisille "Minä näin omin silmin" -henkisen mandaatin.

Kun yleisö näkee, viranomaisen pitää osata selittää.

Ja juuri tässä poliisi on kompuroinut.

Lue lisää: Mopoilijat järjestävät mielenosoituksen

Kun tiedot vammoista, ensihoidon käynnistä ja tapahtumien kulusta elävät päivästä toiseen, syntyy vaikutelma, ettei kokonaisuus ole kenenkään hallussa.

Kun muun muassa sanamuotoja oiotaan jälkikäteen, yleisön silmissä se on peittelyä tai ainakin epävarmuutta. Vaikka todellisuus olisi arkinen ja protokollan mukainen – kiire, varovaisuus, keskeneräinen tutkinta – lopputulos on sama.

Luottamus ei heikkene pelkästään itse tapahtumasta, vaan siitä, miten siitä kerrotaan.

3:17Katso video: Professori poliisin mopokiilauksesta: "Varsin poikkeuksellista".

Poliisin tiedottamista ohjaa laki, eikä keskeneräisestä tutkinnasta voi tietenkään suoltaa kaikkea julkisuuteen. Sen jokainen ymmärtää.

"Emme kommentoi" ei kuitenkaan voi eikä saa olla vakiovastaus silloin, kun koko maa katsoo somessa leviäviä videoita ja kysyy samoja peruskysymyksiä: mikä oli uhka-arvio, miksi juuri tämä pysäytystapa, oliko se välttämätön ja oikeasuhtainen, miten varmistetaan, ettei vastaavaa tapahdu väärin perustein?

Lue myös: Tuusulan mopomiitti: Syyttäjä julkisuudessa olleista väitteistä: "Ei pidä paikkaansa"

Tuusulan tapaus on myös testi aikuisuudesta – eikä vain mopoilijoille.

Aikuisuus tarkoittaa tunnekuohuun heittäytymisen sijaan pään pitämistä kylmänä: alaikäisen henki ja terveys eivät ole välineitä somessa pätemiseen ja oikeassa olemiseen.

Eikä poliisin työ ole somen tuomioistuimen miellyttämistä, vaan lain mukaista toimintaa.

Juuri siksi tilanteen arviointi kuuluu riippumattomalle selvitykselle ja poliisin omalle valvonnalle – mutta viestinnän kuuluu asioiden eskaloituessa kuulua johdolle. Heti.

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Jos Tuusulan teinikiilaus oli perusteltu ja välttämätön pysäytys, poliisin pitää pystyä sanomaan se selvästi ja kertomaan, mihin arvio perustui. Tai jos tässä tehtiin virhe, adrenaliini vei mukanaan ja tapahtui ylilyönti, virhe pitää myöntää ja korjata.

Molemmat ovat parempia vaihtoehtoja kuin nykyinen koko ajan laajentuva harmaa alue, jossa jokainen täydentää puuttuvat kohdat omalla ennakkoluulollaan.

Lue lisää: Tutkinnanjohtaja oikoo virheelliset käsitykset: "Tieltä suistumista edelsi kontakti"

Tuusulan mopomiitti ei ole enää vain yksittäinen episodi teollisuusalueella. Siitä on tulossa oppitunti siitä, miten nopeasti luottamus rapisee, kun viestintä haparoi.

Nyt tarvitaan poliisijohdolta ryhdikäs esiintyminen: faktat pöytään siltä osin kuin mahdollista, prosessi auki siltä osin kuin tarpeen – ja ennen kaikkea selkeä lupaus siitä, että tapahtumat käydään läpi perusteellisesti.

Maito on jo läikkynyt. Mutta vielä voi päättää, siivotaanko se kunnolla vai annetaanko sen levitä.