Kommentti: Ensitreffit alttarilla nostaa tunteet pintaan – edessänne on matka, jota ette unohda koskaan!

Pia Alapeteri (s. 1976) on bloggaaja, sisällöntuottaja ja kustannustoimittaja, joka avioitui ensitreffeillä kesällä 2014. 

Istun MTV:n auditoriossa ja pyyhin silmiäni. Iho on kokovartalokananlihalla, ja kylmät väreet kulkevat käsivarsieni kautta aina varpaisiin asti. Viidennen kauden ensimmäinen jakso nostaa tunteet pintaan. Istun eturivissä asiantuntijoiden välissä ja seuraan sivusilmällä heidän ilmeitään. En ole ainoa, joka tarvitsee nenäliinaa.

Samaistun jokaiseen hakijaan tavalla tai toisella. Olen istunut saman kameran edessä, ja kerrannut arvojani, paljastanut pelkojani, luetellut toiveitani ja kuvaillut arkeani. Miettinyt sitä, mikä minulle oikeasti on kumppanissa ja parisuhteessa tärkeää, ja mitkä ovat kynnyskysymykset, joista en ole valmis tinkimään (niitä oli muuten tasan yksi, tupakointi). Tunnistan itseni, kun Sini kertoo miellyttävänsä kumppaniaan joskus liikaakin. Huomaan nyökytteleväni, kun Rosa toteaa, että tossun alle ei saa jäädä, ja tirautan kyyneleen, kun Miina kuvailee rakkautta syväksi yhteenkuuluvuuden tunteeksi. Seuraavia jaksoja varten on varattava kokonainen nenäliinapaketti! 

LUE MYÖS: Tässä he ovat: Uudet Ensitreffit alttarilla -sinkut esittäytyvät vain MTV.fissä

Välähdykset polttareista saavat muistelemaan aamua, jolloin heräsin ovikellon vaativaan soittoon. Vedin aamutakin ylleni ja laahustin unenpöpperöisenä eteiseen. Ovisilmässä näkyi rappukäytävä, jossa seisoi ystäväni, kädessään piirakkavuoka. Hölmistyneenä ajattelin, että olenko tosiaan hänen mielestään niin sekaisin, että en itse osaa enää ruokaakaan tehdä. En todellakaan ollut osannut odottaa polttareita, en sillä varoitusajalla, en siinä epätavallisessa tilanteessa. 

Ohjelmaan hakiessani olin ollut sinkkuna ”vain” vuoden. Takana oli 11 vuoden parisuhde, jonka seuraavana luonnollisena askeleena olisi ollut avioliitto. Silloinen avopuolisoni päätti kuitenkin toisin. Ero ei ollut minulle helppo, mutta hyväksyin nopeasti asioiden tilan, ja päätin luottaa siihen, että elämä kantaa kyllä. Vuoden sinkkuna oltuani halusin ennen kaikkea löytää kumppanin ja sitoutua. Vaikka loppuelämäkseni, jos ihminen tuntuu oikealta. Olin valmis panemaan kaiken peliin. 

Kuunnellessani morsiamien ja sulhojen toisilleen kirjoittamia kirjeitä ja hääpäivän aamuna ääneen luettuja liikuttavia lauseita iloitsen posket kyynelistä märkinä heidän puolestaan. Kuulosti siltä, että jokainen on ymmärtänyt sen, mikä on tärkeintä. Sitoutuminen parisuhteeseen tietämättä, millainen ihminen alttarilla odottaa. Jos päätös on tehty etukäteen, on taatusti helpompi taklata eteen tulevat esteet ja kahlata myös vaikeimpien päivien yli. Käsi kädessä ja katse tulevaisuuteen suunnattuna.

Oi Rosa ja Eetu, Miina ja Heikki, Sini ja Vesa – edessänne on matka, jota ette unohda koskaan. Kiitos, että otatte meidät kaikki matkalle mukaan!

Ps. Millaisia tunteita ensimmäinen jakso sinussa herätti? Osallistu keskusteluun Twitterissä tunnisteella #ensitreffit alttarilla! 

Ensitreffit alttarilla AVAlla 4.9. alkaen tiistaisin klo 21