Ensimmäisellä kaudella ohjelmassa aikoinaan itsekin alttarille astellut Pia Alapeteri kertaa uusimman kauden käänteitä.
Videolla Eetu kertoo löytäneensä rakkauden Ensitreffit alttarilla -kuvausten jälkeen.
Pia Alapeteri (s. 1976) on bloggaaja, sisällöntuottaja ja kustannustoimittaja, joka avioitui ensitreffeillä kesällä 2014.
Valitsin päälleni valkoista, vaikka olin vannonut tekeväni toisin. Pitsit, helmikirjailut ja pitkät puvut, ne sentään jätin tulevien kausien morsiamille. Oikea mekko löytyi 50-luvun tyyliin erikoistuneesta liikkeestä. Tallessa se on edelleen, roikkuu vaatehuoneen perällä henkarissa ja odottaa uutta tilaisuutta. Samoin kuin jääkaapin oveen magneetilla kiinnitetty frakkiliikkeen lahjakortti, Jussilta entiseen kotiin unohtunut.
Lensimme häämatkalle Pariisiin, asuimme saman katon alla, pussailimme, kuljimme käsi kädessä ja nauroimme vatsamme kipeiksi, mutta elämänkumppaneita meistä ei lopulta tullut. Vaikka päätimme lähteä eri teitä, avioeroa haettiin vasta kuukauden kuluttua kuvausten päättymisestä. Halusimme vielä katsoa, miltä tuntuu tavata kahden, ilman kameroita ja ulkopuolisten odotuksia. Kipinä ei kuitenkaan ollut kameroista kiinni, rikoskumppaneita olemme silti nyt ja aina.
Pia Alapeteri osallistui Ensitreffit alttarilla -ohjelmaan kesällä 2014.
Neljä vuotta vanha vihkisormus lepää korurasian pohjalla ja muistuttaa mielettömästä matkasta odottaen hetkeä, jolloin se kiikutetaan kultasepälle ja kaiverretaan uudelleen. Heittäytyminen elämän vietäväksi oli pettymyksestä huolimatta päätös, jota en ole katunut hetkeäkään – edes kipeinä eron hetkinä.
Se matka oli juuri sellainen tunnemyrsky, josta Sini puhuu. Se kuuluisa vuoristorata, jolla kaikki tämänkin kauden parit kiljuen keikkuivat. Tie, jolla ei ollut viittoja, jolla oli pakko välillä ottaa takapakkia ja rämpiä ojien pohjilla, kunnes vastaan vyöryi yhteinen aalto, jonka harjalla ratsastaa. Löysä hirsikin tuli tutuksi, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin samaan veneeseen, avioparina tai ystävinä.
LUE MYÖS: Ensitreffit alttarilla tulee myös ensi vuonna – hae mukaan ohjelmaan!
Viimeisessä jaksossa Eetu kertoo uskovansa edelleen rakkauteen. Olen varma, että tuon lauseen jälkeen keskustelupalstoilla on käynyt kova kuhina. Näiden muutamien tuntien aikana on hiottu strategioita ja kilpailtu siitä, kuka ehtii ensin, sillä moni sinkkunainen on sulaa vahaa sympaattisen Eetun edessä. Nopean toiminnan mies ehti kuitenkin ensin. Uusi kumppani löytyi kainaloon jo kesän aikana, pian suurien päätösten jälkeen. Enää ei tarvitse miettiä, miten kaupungilla kulkee ja kenen kanssa. Ihanaa!
Rosa etsii edelleen rakkautta. Vaikka reissulla hänen omien sanojensa mukaan tuli pahasti turpaan, tiedän, että vastoinkäymiset kääntyvät vielä voitoksi. Omien odotusten, toimintamallien ja tarpeiden tiedostaminen on hyvä asia. Se tekee meistä jokaisesta piirun verran parempia kumppaneita tulevaisuuden parisuhteissa.
Sinin ja Vesan huonolla huumorilla höystetty yhteinen taival vaikutti alkuun tasaiselta, kotisohvilta käsin jopa tylsältä ja nopeasti varsin arkiselta. Vasta viimeisissä jaksoissa kävi ilmi, että pinnan alla kiehui ja kuohui. Kaikesta kitkasta huolimatta he näkivät toisissaan potentiaalisen puolison ja jatkoivat yhteistä matkaa. Sinnittely kannatti, sillä kipinä on vihdoinkin alkanut hehkua.
Kuten Marianna Stolbow viisaasti totesi, vaikeuksista selvinneellä parisuhteella on käsissään voiton avaimet. Ei kannata muistella riitoja, vaan arvostaa niiden ratkomista, sillä kriisistä selviäminen syventää suhdetta, ja vahvistaa keskinäistä kunnioitusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tuo tuossa, toinen ihminen, on oikeasti tosissaan ja minua varten.
Tällä(kin) kaudella tuli todistettua, että ensivaikutelma saattaa pettää ja pahasti. Miinan suuri sydän ja Heikin avoin mieli onnistuivat löytämään yhteisen polun alkukangerteluista huolimatta. Hätäiset johtopäätökset haudattiin vähitellen, ja rinnalla kulkijasta paljastui pikkuhiljaa rakastava ja rakastettava ihminen. Rajojen etsiminen ja yhteisen arjen muotoutuminen on vaatinut kärsivällisyyttä, uskoa ja toivoa. Helppoa se tuskin on ollut, mutta palkitsevaa aivan varmasti. Opinnot ja työt pakottavat parin asumaan toistaiseksi erillään, mutta yhteinen taival jatkuu.
Loppujen lopuksi me kaikki ryhdymme parisuhteeseen tuntemattoman ihmisen kanssa. Uskomme, toivomme ja rakastamme, emmekä voi koskaan tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Silti valitsemme hänet. Hänelle avaamme sydämemme, häneen luotamme ja hänen kanssaan kasvamme. Valinta on yksin meidän.
Millaisia tunteita viimeinen jakso herätti? Keskustele Twitterissa tunnisteella #ensitreffitalttarilla