EU-komission suunnitelma venyttää koronatukipaketin lainan takaisinmaksu kolmeenkymmeneen vuoteen hirvittää monia jäsenmaita. Se merkitsisi lainoja takaisin maksaville maille budjettien sitomista seuraavien sukupolvien rasitteeksi, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola.
Korona-virus on laittanut Euroopan ja EU:n jäsenmaat polvilleen, työttömyys kasvaa, bruttokansantuotteet romahtavat, yrityksiä menee kasvavalla vauhdilla konkurssiin. Yksi asia on kuitenkin kohentunut, EU:n huippukokoukset sujuvat nykyisin tehokkaasti ja vauhdilla. Läpi yön kestäneet maratonhuipparit ovat vaihtuneet muutaman tunnin videokokouksiin.
Kukaan ei vielä odottanut, että EU-komission ehdottamasta 750 miljardin euron elvytyspaketista olisi tänään sovittu. Videokokous kuitenkin avasi kaikkien jäsenmaiden toiveita ja epäilyjä ja varmisti sen, että ainakin kosmeettisia muutoksia komission ehdotukseen on pakko tehdä. Tehtävä jäi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelille.
Lue myös: EU-johtajat eivät juuri edistyneet rahaneuvotteluissa – juhannusaaton huippukokous loppui lyhyeen
Toivotuista muutoksista pitkä lista
Tehtävä ei ole mahdoton. Kaikki maat tunnustavat pandemian jälkeisen elvyttämisen tarpeen. Kaikki maat ovat myös valmiita myöntämään komissiolle mahdollisuuden ottaa lainaa tätä varten.
Toivomuslista muutoksista on pitkä. Suorien tukien ja lainojen suhde halutaan tasapainoisemmaksi, nyt ehdotetaan 500 miljardia avustuksia ja 250 miljardia lainaa.
Moni maa haluaa myös elvytyksen jakoperusteisiin muutoksia, julkisuuteen vuodettu komission alustava suunnitelma eri maiden mahdollisista elvytysrahoista ei tyydytä muita kuin Italiaa, Espanjaa, Kreikkaa, Puolaa ja Unkaria.
Suomella oma näkemys
Sanna Marin joutuu muiden EU-johtajien tapaan ottamaan kantaa siihen, miten tulevat sukupolvet tulevat kantamaan koronaviruksen aiheuttamien talousseuraamusten painon.
Suomi ehdottaa jakoperusteiden tarkastelua ei nykyisen vaan tulevan syksyn ja ensi vuoden alun talous- ja työttömyystilanteen perusteella.
Lisäksi Suomi pitää monien muiden maiden tavoin kiinni siitä, että elvytysrahoja ei ole tarkoitettu valtioiden budjettien paikkaamiseen vaan projekteihin ja hankkeisiin, jotka tukevat EU:n pitkänajan tavoitteita muun muassa ilmastonsuojelussa, digitalisaatiossa ja maatalouden tehotuotannon viemisessä ekologisempaan suuntaan.
Tukirahojen saaminen halutaan kytkeä myös oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen – tässä suurennuslasin alla ovat ainakin Puola ja Unkari.
Ratkaisuksi ehdotettu EU-tason veroja
Monia jäsenmaita hirvittää komission suunnitelma venyttää lainan takaisinmaksu kolmeenkymmeneen vuoteen. Se merkitsisi lainoja takaisin maksaville maille budjettien sitomista seuraavien sukupolvien rasitteeksi.
Valtioiden lainat eivät tietenkään ole samanlaisia kuin ”mattimeikäläisten” lainat, mutta tolkuton lainamäärä rasittaa luottoluokituksia ja tekee tulevista lainarahoista entistä kalliimpia.
Ratkaisuksi korona-lainojen maksamiseen on ehdotettu EU:lle verotusoikeutta. Monia asia huolettaa, siitä huolimatta, vaikka kyseessä olisivat jo keskusteluissa vilahtaneet muovivero, päästökaupan laajentaminen, hiilivero ja ylikansallisten digijättien saattaminen ainakin EU:n alueella verotuksen alle.
EU:n omat verot ja varat ovat asia, josta keskustelu avataan todennäköisesti elvytyspaketin yhteydessä, mutta realismia siitä tulee vasta vuosien kuluttua. Ja vain jos päätös syntyy yksimielisesti ja saa vahvistukset 27 maan parlamenteilta.
EU-maiden päämiehillä on edessään tiivis työkuukausi ennen kuin Euroopan historian toistaiseksi suurin elvytyspaketti on kasassa. Lomailun aika on vasta loppukesästä, jos silloinkaan.
Koronan tuomat murheet eivät toistaiseksi ole hävinneet mihinkään.