EU-huippukokous jatkaa vääntöä satojen miljardien koronahelpotuksista: Hollanti pitää kiinni vaatimuksistaan – lahjarahaa vähemmän, lainoja enemmän

Myös Itävallan kansleri Sebastian Kurz varoitteli muita jäsenmaita siitä, että 500 miljardin lahjoitukset tekevät EU:sta pitkäaikaisien velkaunionin, jota hän ei aio hyväksyä itävaltalaisten veronmaksajien kustannuksella. 

EU-huippukokous neuvottelee parhaillaan sekä unionin seitsemänvuotisesta noin 1100 miljardin budjettikehyksestä sekä 750 miljardin elvytyspaketista koronapandemian aiheuttamien taloudellisten ongelmien helpottamiseksi. Ehdotuksen 500 miljardin tukipaketista tekivät alun perin Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel yhdessä, Euroopan Unionin komissio lisäsi lopulliseen ehdotukseen vielä 250 miljardin euron lainapaketin. 

Elvytyspaketin kokoa sekä tukien ja lainojen suhdetta ovat kritisoineet niin sanottu ”nuuka-nelikko” eli Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Myös Suomi on näiden nettomaksajamaiden kanssa samalla linjalla pääkysymyksissä ainakin elvytyspaketin suhteen.

Diplomaattilähteiden mukaan neuvotteluissa ollaan hankalassa tilanteessa Hollannin tiukan linjan takia. Puheenjohtajamaa Saksa on tiettävästi jo varautunut siihen, että kokous epäonnistuu sovun löytämisessä ja elvytyspaketista joudutaan ottamaan aikalisä.

Italia ja Espanja torjuvat Hollannin vaatimukset

Hollanti haluaa, että elvytysrahat sidotaan tiukasti ilmasto- ja digitalisaatioprojekteihin ja että niistä päätetään yksimielisesti. Italia ja Espanja torjuvat yksituumaisesti Hollannin vaatimukset. EU-lähteiden mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja olisi ehdottanut ratkaisuksi eräänlaista ”hätäjarrua”, jota käyttämällä tuki- ja lainamaksut voitaisiin tarvittaessa keskeyttää, jos tukirahat eivät ohjaudu niille tarkoitettuihin projekteihin.

Kukaan ei ehkä muutoinkaan vielä ensimmäisen kokouspäivän päätteeksi odottanut suurta yksituumaisuutta EU-johtajilta, sen verran kaukana maiden näkemykset ovat toisistaan. EU-asiantuntija Janis Emmanouilidis EPC-instituutista twiittasi yöllä, että johtajien pitää viestittää kotimaahansa myös sitä, että he taistelevat oman maansa ja kansalaistensa etujen puolesta. Hänen mukaansa näin on ollut ennenkin. 

Yksi hankala teema EU-johtajilla on muiden ongelmien ohessa ratkottavana. Unkari uhkaa blokata kaikki ratkaisut, jos oikeusvaltioperiaate kirjataan EU:n tuki- ja lainarahojen ehtoihin. Viktor Orban sanoi jo ennen kokousta, että hän käyttää veto-oikeuttaan jos oikeusvaltiokirjausta edes yritetään. Orbania tukee Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki. Molemmat maat ovat olleet jo useita vuosia EU:n tutkinnassa oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksista epäiltynä. Euroopan parlamentti ajaa tiukkaa linjaa nimenomaan oikeusvaltioperiaatteen tiukan linjauksen puolesta. Parlamentti tuskin hyväksyy budjettia, josta oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on kokonaan häivytetty.