Kommentti: Niinistö kansainvälisen politiikan ytimessä – puhelindiplomatia toimii ja Suomen liikkumavara säilyy

Sotilaallinen jännitys tiivistyy. Venäjä keskittää joukkojaan Ukrainan ympärille ja Venäjän merivoimat näyttävät voimaa Itämereltä Atlantille ja kauempanakin. Yhdysvallat ja sotilasliitto Nato vastaavat valmistautumalla siirtämään suuria määriä joukkoja ja kalustoa Eurooppaan. Ukrainaan toimitetaan aseapua ja äänenpainot kohoavat puolin ja toisin.

Jo viikkoja presidentti Sauli Niinistö on harrastanut ankaraa puhelindiplomatiaa. Soiteltu on puolin ja toisin ainakin USA:n, Venäjän, Ukrainan ja Ranskan presidenteille EU:n ja Naton viskaaleista puhumattakaan.

Vladimir Putinin ja Venäjän vaatimus Naton laajentumisen estämisestä koskee myös Suomea ja Ruotsia, vaikka Venäjän kaiken diplomaattisen soopapuheen asiantuntija, ulkoministeri Sergei Lavrov jossain lausunnossaan muuta väitti.

Lue myös: Biden: Venäjän hyökkäys Ukrainaan voisi olla suurin sitten toisen maailmansodan

Suomessa Nato-jäsenyyden kannatus onkin viime aikoina vain lisääntynyt. Venäläiset eivät näytä vieläkään ymmärtävän, että jos tyhmille tsuhnille sanoo ei, niin se tarkoittaa, että valinta on kyllä. Ukraina- ja Nato-pelejään pelaava Venäjä ampuu tässä kohti omaa maalia.

MTV:n uutisten tuoreessa kyselyssä Nato-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien määrä on noussut jo 30 prosenttiin ja vastustajien määrä laskenut 43 prosenttiin. 27 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Niinistö ja Putin soittelivat – kumpi voitti?

Venäjän ikipresidentti Vladimir Putin – kunnes vallan anastaa joku muu – on hankkinut sisäpoliittista kannatusta ja sisäpoliittista rauhaa sotimalla. Ensin Georgiassa ja sitten valtaamalla Krimin ja Itä-Ukrainan.

Nyt on menossa Venäjän näyttävä profiilin korotus, joka on saanut lännen reagoimaan ennen näkemättömällä tavalla. Ydinsotakin on jo Yhdysvaltain presidentin suulla ääneen lausuttu, joten höpöpelejä ei enää pelata.

Haastattelin presidentti Sauli Niinistöä viime kesänä hänen kesäasunnollaan Naantalin Kultarannassa. Silloin hän analysoi Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja USA:n presidentin Joe Bidenin tapaamista Euroopassa niin, että USA:n katse suuntautuu jatkossa myös sotilaallisesti enemmän Kiinaan eikä Eurooppaan.

Putinin ja Venäjän pullistelu on nyt muuttanut tätä kuviota. Kiina voittaa tässä tilanteessa, mutta voittaako Venäjä? Voi hyvällä syyllä kysyä, mitä Venäjä tästä voimapolitiikan painopisteen siirrosta hyötyy. Kiina vain saa lisää tilaa kasvaa ja haastaa muuta maailmaa. Venäjän omat puskurivaltiot Kiinaa vastaan ovat myös hiukan hataralla pohjalla, kuten juuri Kazakstanissa on nähty.

Lue lisää: Kirjeenvaihtajan kommentti: Biden lähetti Suomen avulla viestin Putinille, mutta sekoitti Niinistön ja Marinin

En tiedä mitä Niinistö ja Putin ovat puhelimessa jutelleet, mutta luulen, ettei Niinistö ole malttanut tästä maailmanpolitiikan isosta kuvastakaan olla mainitsematta. Toinen asia on, mitä Putin siitä välittää. Venäjälle on ilmeisesti tärkeintä, että se saa huomiota ja vahvistusta omalle suurvalta-asemalleen.

USA:n presidentti Joe Biden puolestaan on maininnut erikseen Suomen ja Ruotsin potentiaalisina Nato-maina, joita Venäjän vaatimukset uhkaavat. Harvoin pienet pohjolan maat ovat näin näkyvästi suurvaltapolitiikan tikun nokassa.

Presidentti Sauli Niinistö on Ukrainan kriisin kautta noussut kansainvälisen politiikan ytimeen. Niinistö ei tilannetta ratkaise, mutta välimiehenä hän voi olla sekä Venäjälle että Yhdysvalloille kullan arvoinen puhekaveri.

Se kuuluisa Nato-optio

Mitä Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen tulee, niin Venäjä ja Putin lienevät esittäneet normaalit uhkailunsa seurauksista maiden väleihin, jos Suomi liittyy Natoon.

Lopputulos Ukrainan kriisistä ja julkisesta keskustelusta on kuitenkin ollut se, että yhä suurempi osa suomalaisista suhtautuu yhä myönteisemmin Nato-jäsenyyteen. Se tuskin oli Venäjän uhon alkuperäinen tarkoitus, vaan ikävä yllätys Venäjän ylimieliselle propagandakoneistolle.

Suomelle mahdollisuus liittyä Natoon on perustavan laatuinen itsenäisyyden ja valinnan vapauden ilmentymä. Samalla tavalla se on Natolle sen uskottavuuden yksi mittari. Nato haluaa pitää itsellään oikeuden valita jäsenensä ja pitää ne kollektiivisten turvatakuiden piirissä.

Lue lisäksi: MTV Uutisten kysely: Nato-jäsenyyden kannatus on noussut 30 prosenttiin ja vastustus laskenut selvästi

Suomen niin kutsuttu Nato-optio on teoreettinen mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä. Mikään ei takaa, että Suomi oikopäätä hyväksyttäisiin sotilasliiton jäseneksi, vaikka se muun muassa Yhdysvaltain puheiden valossa näyttäisikin todennäköiseltä.

Toisin kuin entinen puolueensa kokoomus, presidentti Niinistö on kuitenkin ollut pidättyväinen Suomen Nato-jäsenyyden suhteen.

Taustalla on luultavasti ainakin suomalaisen yleisen mielipiteen perinteinen ja epäilemättä osin suomettumisen historiasta kumpuava nihkeys liittoutumiseen. MTV Uutisten tuoreen kyselyn mukaan tilanne tosin on muuttumassa. Historialliset 50 prosenttia vastaajista olisi valmis hakemaan Nato-jäsenyyttä, jos valtiojohto sitä suosittelee.

Presidentin pidättyväisyyden taustalla on varmasti myös pohdintaa jäsenyyden vaikutuksesta pohjoisen alueen vakauteen sekä Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin.

Lue myös: Nato-jäsenyyden vastustus on laskenut olennaisesti – Risto E. J. Penttilä: Taustalla on yksi syy

Sen sijaan Niinistö on tehnyt harvinaisen selväksi, että Suomen valinnan vapautta myöskään Nato-jäsenyyden suhteen ei Venäjäkään voi yksipuolisesti rajoittaa. Itsenäisen valtion pitää voida säilyttää liikkumatilansa kaikkia mahdollisia tilanteita varten.

Presidentti totesi uudenvuodenpuheessaan, että Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme. Niinistö tosin joutui heti perään toppuuttelemaan villeimpiä tulkintoja siitä, että hänen maitsemansa linjaus tarkoittaisi sitä, että liittoutuminen olisi entistä todennäköisempää.

Pääministeri Marinin Nato-kommentti kohautti

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sai osakseen arvostelua, kun hän sanoi Reutersin haastattelussa, ettei Suomi ole hänen kaudellaan aikeissa hakea Nato-jäsenyyttä ja ettei Suomi ota siinä asiassa neuvoja sen paremmin Yhdysvalloilta kuin Venäjältäkään.

Marinin kommentti oli nykyisessä kärjistyneessä tilanteessa huonosti harkittu. Sen kerran, kun Yhdysvallat, EU ja Nato asettuvat puolustamaan Suomen (ja Ruotsin) valinnan vapautta, ei pääministerin kannattaisi alkaa asiaa vähättelemään. Toki Marin arvostelun jälkeen kiirehti nopeasti täsmentämään, että Suomen Nato-optio on voimassa kuten ennenkin.

Marinin lausuntoa arvuuteltiin niin aluevaalitempuksi kuin pyrkimykseksi korottaa pääministerin ulkopoliittista profiilia. Vai oliko kyseessä peräti presidenttipeli? Useimmat arvioijat tosin uskovat Marinin pyrkivän mieluummin myös seuraavaan hallitukseen kuin presidentiksi.

Lue lisää: Pöllöraati: Sanna Marinin Nato-kommentti oli pientä verrattuna Joe Bidenin mokaan

Presidenttikuviot tosin ovat myös SDP:ssä vielä hakusessa. Mahdollisina presidenttiehdokkaina mainitut europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) ja EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd.) saattavat olla Marinin makuun liikaa oikealla tai muuten vain vääränlaisia demareita. Eli olisiko Marin sittenkin iskemässä lusikkansa demareiden presidenttisoppaan tavalla tai toisella?

Marinin Nato-lausunto oli tölväisy myös presidentti Niinistön diplomaattisia ponnisteluja kohtaan. Suomen liikkumavapautta joka suuntaan puolustaneen presidentin tuntoja voi vain kuvitella, kun pääministeri erehtyi ajattelemattomuuttaan puhumaan Putinin pussiin.

Entä tämän tekstin otsikossa aluksi mainittu pääministeri Sanna Marinin höyhennys? Sellaista ei nähty Jaakko LoikkasenAsian ytimessä -ohjelmassa tai muuallakaan. Pikemminkin kuulemme Niinistön analyysin Ukrainan kriisistä ja ehkä kryptisen esitelmän Suomen Nato-option luonteesta. Toivottavaa olisi, että sen ymmärtäisivät oikealla tavalla sekä Vladimir Putin että Sanna Marin.

Asian ytimessä -ohjelma keskiviikkoisin kello 20.00 MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa.

Artikkelia muokattu 26.1.2022 kello 21.17: Päivitetty otsikkoa ja tekstiä presidentti Niinistön haastattelun jälkeen.