Presidentti Niinistölle on tehty kansainvälisesti selväksi, että Nato-ovi on auki. Suomi on pyrkinyt selvittämään sitäkin, kuinka nopeasti muut jäsenmaat voisivat hyväksyä Suomen Nato-jäseneksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myöntää MTV:n Asian ytimessä -haastattelussa, etteivät viime viikot ole olleet henkisesti helppoja.
– Tämä on kaunein kevät, mitä olemme Mäntyniemessä viettäneet, ja sitten henkisesti varmasti kaikkein raskain, Niinistö sanoo.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ravistellut koko Eurooppaa, ja myös Suomessa turvallisuuspoliittista keskustelua käydään aivan uusista lähtökohdista.
Presidentti Niinistö on ehtinyt tavata esimerkiksi Yhdysvaltain ja Ranskan presidentit Joe Bidenin ja Emmanuel Macronin, osallistua Naton huippukokoukseen ja käydä lukuisia puhelinkeskusteluja, paitsi Venäjän Vladimir Putinin ja Ukrainan Volodymyr Zelenskyin myös Saksan liittokansleri Olaf Scholzin, pohjoismaisten johtajien ja monien muiden valtiopäämiesten kanssa.
Diplomatian tapojen mukaisesti kukaan ei ole varsinaisesti houkutellut Suomea hakemaan Nato-jäsenyyttä, kertoo Niinistö. Aihe on silti ollut esillä monissa tapaamisissa.
Suomen erilaisista mahdollisuuksista vallitsee yleisesti myönteinen käsitys.
– Kaikki näkevät asiakseen kuitenkin todeta, että ovi on auki, ja se on ollut hyvin yksiselitteistä. Eikä oikeastaan ole tullut viitettäkään siihen suuntaan, että ovi olisi jotenkin automaattisesti sulkeutuva. En kertaakaan ole sellaista viitettä löytänyt.
Suomi on käytännössä pyrkinyt eri tapaamisissa selvittämään muun muassa sitä, kuinka nopeasti Suomen jäsenyys voisi saada hyväksynnän Naton jäsenmaiden parlamenteissa.
– Mehän olemme nyt saaneet vähän ristiriitaisiakin arvioita. Naton ex-pääsihteeri taisi puhua yön yli -ratkaisusta, ja Naton nykyinen pääsihteeri sitten sanoi, että tämä on nopea, ei mitata vuosissa. Jotenka tuo kulttuuri, kuinka näitä kansainvälisiä sopimuksia kussakin maassa ratifioidaan, se tuntuu poikkeavan aika paljon.
Tällä hetkellä on siis aidosti auki se, kuinka kauan mahdollisen Nato-hakemuksen käsittely jäsenmaissa tarkalleen ottaen kestäisi.
Mitkä ovat nyt Suomen vaihtoehdot?
Viikonloppuna brittilehti Financial Timesin haastattelussa presidentti Niinistö sanoi, että Suomella on nyt kaksi pääasiallista turvallisuuspoliittista vaihtoehtoa.
Asian ytimessä -haastattelussa hän avaa näkemystään lisää.
– Siitä sanasta vaihtoehto ei pidä nyt suutahtaa, niin kuin näyttää käyneen. On huonompia vaihtoehtoja ja on parempia vaihtoehtoja, Niinistö toteaa.
Teoriassa Suomi voisi olla tekemättä nyt mitään. Tällainen vaihtoehto olisi kuitenkin riittämätön tai herättäisi ainakin vakavia epäilyksiä siitä.
Yksi vaihtoehto on se, että Suomi syventäisi puolustusyhteistyötään etenkin Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa. Myös EU-maiden puolustusyhteistyön ja apuun velvoittavan EU:n perussopimuksen artikla 42.7:n rooli voisi pyrkiä korostamaan.
– No, tämänkin vaihtoehdon osalta nousee sitten vähintään kysymys, riittääkö sekään, Niinistö miettii.
Kolmas vaihtoehto olisi Nato-jäsenyyden hakeminen. ”Riittävämpää” vaihtoehtoa ei presidentin mukaan ole edes olemassa, mutta pohdittavaksi nousisikin toisen luokan kysymyksiä.
– Ne [kysymykset] on itse asiassa Venäjä asettanut. Ensinnäkin vaatimukset suoraan Natolle, että ei pidä laajentua. Ja sitten ehkä vähän ristiriitaisesti, että jos kumminkin laajennetaan Suomella ja Ruotsilla, sitten tulee näitä vasta-askeleita. Ja se on kryptinen ilmaisu, mutta kyllä meidän täytyy osata hahmottaa, mitä se saattaisi pitää sisällään.
Suomen ja Ruotsin marssi ei ole nyt aivan yhteinen
Presidentin mukaan Venäjä ei ole välttämättä selvittänyt itselleenkään, mitä vasta-askeleet konkreettisesti olisivat – siis miten Venäjä reagoisi, jos Suomi ja Ruotsi hakisivat Nato-jäsenyyttä.
Mahdollisia seurauksia ja skenaarioita mietitään nyt Suomessa ennen kaikkea kulissien takana.
– Me joudumme niitä arvailemaan. Arvaileminen tai hahmottaminen julkisuuteen päin ei taida olla kovin viisasta.
Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson sanoi hiljattain, että Ruotsin Nato-hakemus horjuttaisi Euroopan turvallisuutta. Kommenttia tulkittiin jarrutteluna Ruotsin Nato-jäsenyysmietteille.
Suomi ja Ruotsi eivät nyt etene aivan täysin yhteisessä rytmissä, myöntää presidentti Niinistö.
– Ei meillä ihan yhteistä marssia nyt ehkä ole, Niinistö sanoo.
Niinistö haluaa kuitenkin painottaa sitä, että Suomen ja Ruotsin poliittiset johtajat ovat tavanneet toisiaan jatkuvasti ja pitäneet toisiaan ajan tasalla turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.
Suomi ja Ruotsi eivät ole ratkaisevasti eri tahdissa, koska minkäänlaisia ratkaisuja ei ole tehty.
Niinistöllä itsellään on olemassa kanta siihen, tulisiko Suomen liittyä Natoon. Toistaiseksi hän ei kuitenkaan kerro sitä julkisuuteen.
Lue myös: Presidentti Niinistö raottaa Nato-pohdintaansa tänään MTV:lle – "Kyllä minun kantani aika selkeä on"
Laaja mielipidemittaus olisi hyvä idea, sanoo presidentti
Nato edellyttää uusilta jäsenmailtaan kansan tukea. Tätä seikkaa myös presidentti Niinistö on pitänyt usein esillä.
Kansanäänestyksen mahdollisuudesta puhutaan myös Asian ytimessä -haastattelussa.
Vähintäänkin jos eduskuntaan syntyisi Nato-jäsenyyden hakemisesta laaja yhteisymmärrys, kenties vähintään kahden kolmasosan kannatus, kansalaisten mielipide tulisi presidentin mukaan selvittää.
– Se voisi toteutua laajalla mielipidetutkimuksella, samanaikaisesti ehkä eri laitostenkin, ja sillä tavalla, että julkisella sektorilla on joku sana siihen, mitä kysytään.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva ja Yle ovat julkistaneet viime aikoina kyselytuloksia, joissa enimmillään jopa 62 prosenttia suomalaisista on kannattanut Nato-jäsenyyttä.
Tämäntyyppiset kyselyt eivät ilmeisesti riitä presidentille mielipidemittaukseksi: laajempi, kontrolloitu mielipidemittaus olisi tarpeen, jos poliitikot todella haluaisivat edetä Nato-jäsenyyden hakemisessa.
Tähän liittyen Niinistö muistuttaa ”ajallisesta ulottuvuudesta”. Monenlaiset olosuhteet kansainvälisessä politiikassa voivat muuttua sinä aikana, kun Suomi pohtii Nato-kuvioitaan.
USA:n politiikka ei ole väistämättä pelkkää murhetta
Yhdysvallat on Natossa keskeinen voimatekijä, ja sen sisäpoliittiset käänteet voivat vaikuttaa lähivuosina myös siihen, voiko ja haluaako Suomi olla Naton jäsen.
Marraskuussa Yhdysvalloissa edessä on senaatin- ja edustajainhuoneen vaalit, vuonna 2024 presidentinvaalit.
Maan sisäpolitiikka on ollut viime vuosina hyvin rauhatonta. Republikaanien ja demokraattien erimielisyydet ovat pahimmillaan halvaannuttaneet päätöksentekoa, eikä Donald Trump ole suostunut hyväksymään vuoden 2020 vaalitappiotaan, mikä johti esimerkiksi kongressitalon valtaukseen loppiaisena 2021.
Presidentti Niinistö sanoo ymmärtävänsä huolen, jota Yhdysvaltojen kehitys voi Suomenkin turvallisuuspolitiikkaa ajatellen aiheuttaa.
Sekä republikaanien että demokraattien edustajien tapaaminen on kuitenkin saanut aikaan sen, ettei Niinistö ole pessimistinen.
Tärkeissä asioissa, kuten Ukrainan sotaan liittyvässä politiikassa tai koronan hoitamisessa, kyse ei ole ollut vain kahden osapuolen taistelusta. Yksimielisyyttä on kuin onkin löytynyt.
– Ei semmoinen henki heti kuole, Niinistö toteaa.