Huuhkajien nöyryyttävän tappion Virolle EM-kenraalissa voisi kuitata merkityksettömäksi harjoitukseksi, mutta se paljasti Suomen pelaamisen ongelmakohdat kaikille nähtäviksi, kirjoittaa MTV Urheilun Ville-Veikko Valta.
LUE MYÖS: Markku Kanerva oli tylynä Huuhkajien esityksestä EM-kenraalissa – "Hävettää"
Oli jo ennakolta selvää, ettei Suomen ja Viron välinen maaottelu ennen EM-kisoja muodostu unohtumattomaksi illaksi suomalaisen jalkapallon ystäville. Huuhkajien pelaajien tärkein tehtävä perjantai-iltana oli välttää loukkaantumista tavalla, joka vaarantaisi pelaamisen himoitussa arvokisaturnauksessa. Sellainen missio ei anna otollisia lähtökohtia millekään ottelulle.
Tässäkin tehtävässään Huuhkajat onnistui vain tyydyttävästi. Pahin takaisku nähtiin ottelun loppuhetkillä, kun viimeisenä pelaajana vaihdosta kentälle tulleen laitapuolustajan Nikolai Alhon nivelsiteet saivat kyytiä. Päävalmentaja Markku Kanervan mukaan Alhon kunto selviää vasta viikonlopun aikana.
Tuiki tärkeät Glen Kamara ja Teemu Pukki selvisivät virolaispelaajien kovista otteista säikähdyksellä.
Vaikka Suomen pelaamisesta puuttui edellä mainitun syyn vuoksi tietynlainen aggressiivisuus, se ei yksin selitä niitä ongelmia, joita joukkueen pelaamisesta paistoi Viroa vastaan.
Kanerva sadatteli ottelun jälkeen esimerkiksi sitä, että pelaajat sijoittuivat hyökkäystilanteissa väärin, eivätkä täyttäneet kaistoja sovitusti, mikä tahmasi joukkueen murtautumisyritykset puuroksi Viron tiiviin puolustuksen edessä. Tätä ei voi laittaa EM-kisojen läheisyyden piikkiin.
Päinvastoin sen voi nähdä jopa huolestuttavana, ettei Suomen pelaajat ole hyökkäyspelaamisessa samalla sivulla ennen vuosien työn absoluuttista huipentumaa, historiallisia arvokisoja.
Missä pelaa Robin Lod?
Yksi dilemma Huuhkajien hyökkäyspelaamisessa on avainpelaajan Robin Lodin oikean pelipaikan löytämisessä. Sitä ei ole vielä Viro-ottelun perusteella tapahtunut 5-3-2-ryhmityksessä, joka on Suomen pääasiallinen muoto EM-kisoissa.
Lod teki EM-karsinnoissa tuhojaan 4-4-2-ryhmityksen oikeassa laidassa, mutta nykysysteemissä hän pelasi Viroa vastaan keskikentän ylimpänä pelaajana, eikä löytänyt niitä rakoja, joissa pääsee käyttämään parhaita vahvuuksiaan. Perjantain perusteella uskon, että Kanerva harkitsee Lodin peluuttamista Pukin takana, niin sanottuna kakkoskärkenä.
Lodin hyödyntäminen täydessä kapasiteetissa ei ole mikään pikkujuttu Suomen EM-mahdollisuuksien kannalta, sillä hän on ollut jo pitkään se pelaaja, jonka kaksinkamppailuvoitosta, onnistuneesta haastosta tai syötöstä joukkueen maalipaikat useimmin syntyvät.
Kaikki Suomea viime EM-karsinnoissa seuranneet tietävät, että Lod on hyvin usein myös Teemu Pukin maalien katalysaattori.
Sparvin polvi kerää nestettä
Keskikentällä isoin kysymysmerkki koskee Tim Sparvia, jonka polven pelikunto on arvoitus. 45 minuuttia Ruotsia vastaan viime viikolla pelannut kapteeni on tärkeä äänenkäyttäjä ja pelin organisoija, joka paikkaa erinomaisella sijoittumisellaan hidasta liikettään.
Sparv katsoi Viro-peliä katsomosta ja varmasti tuskaili sitä, miten levällään Huuhkajien pakka oli ilman hänen verbaalista ruoskaansa.
Kanervan mukaan Sparvin polvi kerää yhä nestettä, eikä ole vielä parantunut täyteen iskuun. Luotsi toivoi muutaman lepopäivän sysäävän toipumisprosessia eteenpäin.
Sparv itse sanoi V Sportin haastattelussa Viro-ottelun alla olevansa valmis pelaamaan avausottelussa Kööpenhaminassa, jos kutsu vain käy.
Sparvin polven tilanne herättää pahoja aavistuksia, joiden aiheellisuus mitataan lopullisesti vasta 12. kesäkuuta pelattavassa Tanska-ottelussa.
Kenestä kolmas pyörä?
Puolustuksessa kolmen topparin linja hakee vielä ihanteellista muotoaan. Paulus Arajuuren ja Joona Toivion asema on valettu betoniin, mutta kolmas pyörä on Viro-ottelun perusteella yhä hakusessa.
Leo Väisänen ei ollut kotonaan vasempana topparina ja on varmasti yksi pettyneimmistä huuhkajista Viro-ottelun jälkeen.
Yksi vaihtoehto voisi olla HJK:n Daniel O’Shaughnessy, joka pelaa vasenjalkaisena topparina luontevasti sillä paikalla. Toinen kysymys on, riittääkö hänen tasonsa avauskokoonpanon pelaajaksi. Kehitys on ainakin ollut silminnähtävää.
Paras valinta olisi kenties Jukka Raitala, joka suosii vasenta jalkaansa pelinavaamisessa ja pelaa topparina seurajoukkueessaan. Huuhkajissa hän on kuitenkin ollut viime vuosina oikea laitapuolustaja Suomen pelaajatilanteen sanelemana.
Jos Kanerva luottaa Alhoon tai Pyry Soiriin riittävästi oikealla laidalla, Raitala on hyvä valinta topparilinjaan.
Viikko aikaa
Avoimia kysymyksiä riittää Suomen EM-kisojen alla, mutta edellä mainituista ongelmakohdista huolimatta mitään paniikkia on turha alkaa lietsoa.
Kanervan valmennusjohdolla on viikko aikaa saada joukkue oikeanlaiseen vireystilaan ja samalle sivulle pelitaktisesti.
Teemu Pukin nilkka on parantuntut.
Jos Sparvin polvi on runsaan viikon päästä kunnossa, Huuhkajat pääsee EM-kisataipaleelle parhaalla mahdollisella kokoonpanollaan.
Silloin Tanskankaan kaatumisesta ei kannata puhua enää minään jättiyllätyksenä. Sen vähän tämä joukkue on jo ansainnut aiemmilla näytöillään.