Huuhkajien krooniset ongelmat olivat jälleen esillä, kun Suomi raastoi arvokkaat pisteet kotimatkalleen Belfastin Windsor Parkilta. Avainpelaajan paluu pelin ytimeen oli korvaamaton asia selviytymistaistelussa, kirjoittaa Ville-Veikko Valta.
LUE MYÖS: Huuhkajat raatoi arvokkaan voiton Pohjois-Irlannista kaoottisessa ottelussa – näin voittomaali syntyi
Suomen jalkapallomaajoukkueen EM-karsintojen ensimmäinen ikkuna päättyi ristiriitaisissa tunnelmissa Belfastissa sunnuntai-iltana. Pinnassa oli taisteluvoiton jälkeen ilo ja helpotus, sillä arvokkaat kolme pistettä pitävät Huuhkajat edelleen kiinni tavoitteessaan eli EM-kisapaikassa.
Benjamin Källmanin hieno osuma, laituri Robin Lodin raataminen niin puolustus- kuin hyökkäyspäässä ja Lukas Hradeckyn huippupelastukset nostivat pienen onnen ja Pohjois-Irlannin taidollisen puutteen avustuksella Suomen arvokkaaseen voittoon yhdestä EM-karsintojen pääkilpailijastaan.
Ottelut Pohjois-Irlantia ja Sloveniaa vastaan ovat lähtökohtaisesti Suomelle niin sanottuja kuuden pisteen pelejä, joten ryöstöreissua vieraissa pitää tuloksellisesti jättipottina.
Kolmen pisteen ja taisteluilmeen lisäksi sunnuntai-illan esityksestä voi olla kuitenkin vaikea löytää hyvää sanottavaa.
Suomen laitapuolustuksen pelaajamateriaali on seitinohut, ja Pohjois-Irlanti hyödynsi heikkouden hyökkäyksissään jatkuvasti. Jere Urosta tuurannut Richard Jensen oli helisemässä vasemmalla laidalla, ja Nikolai Alho jäi oikealla kaistalla kaksinkamppailuissa jatkuvasti kakkoseksi väkivahvoja pohjoisirlantilaisia vastaan.
Oman rangaistusalueen sisällä puolestaan Suomelta nähtiin niin ikään jälleen haparoivaa puolustamista, aivan kuten edellisessä ottelussa Tanskaa vastaan, vaikka takaiskuilta tällä kertaa vältyttiinkin.
Yksi merkille pantava huolenaihe Suomen joukkueessa on myös avainpelaajiin lukeutuvan Glen Kamaran heikko vire. Rangersissa sivuraiteelle joutunut keskikenttäpelaaja on ominaisuuksiltaan täysin poikkeuksellinen suomalaispelaaja, mutta Belfastissa hänen riskinottonsa pallollisena johti vaaratilanteisiin omassa päässä.
Hradecky antoi syystäkin tiukkaa palautetta Kamaralle kikkailusta oman rangaistusalueen tuntumassa.
Kamaralta nähtiin toki jälleen pallon kanssa muutamia häikäiseviä käännöksiä, jotka ostivat aikaa koko joukkueelle, mutta tällä kertaa pallonhautominen jätti hänen kokonaispanoksensa tällä kertaa miinusmerkkiseksi.
Korvaamaton työmies
Rasmus Schüller on noussut viime vuosina ratkaisevan tärkeäksi pelaajaksi Suomen keskikentällä.
Maajoukkueen valmennusjohdolla riittää siis ongelmia ratkottavaksi seuraavaan karsintaikkunaan, mutta pelillistä johtajaa joukkueeseen ei tarvitse erikseen etsiä. Sen todisti jälleen Rasmus Schüllerin esitys keskikentän ytimessä.
Erinomaisesti peliä lukeva, hyvin sijoittuva ja tunnollisesti puolustuspään tehtävänsä hoitava 31-vuotias Djurgården-peluri osoitti jälleen olevansa äärimmäisen tärkeä Suomen peliä tasapainottava voima.
Pelinavaamisvaiheessa Schüller piti huolta, etteivät etäisyydet kasva niin kuin torstaina Tanska-ottelussa, josta hän itse oli sivussa.
Paljon Schüllerin merkityksestä kertoo se, että hän palasi avauskokoonpanoon ja pelasi koko raastavan ottelun vasta flunssasta toipuneena.
– Aika nopeasti sykkeet nousivat ja keuhkoissa tuntui, mutta pyrin siihen, että pysyn meidän (puolustus)linjan edessä ja niin sanotulla vaara-alueella. Korkean tempon juoksut jäivät vähemmälle tänään. Täytyy pelata fiksusti, kun tietää, että ei ole sellaisessa iskussa kuin haluaisi olla. Tosi kiva, että pystyin pelaamaan 90 minuuttia. Siihen olen tosi tyytyväinen, Schüller kertoi MTV Urheilulle Belfastissa.
Näin puhuu ja pelaa todellinen joukkuepelaaja.
Kymmenen kertaa pallon Suomen hallintaan palauttanut espoolainen tekee kliseisesti muista pelaajista parempia ympärillään. Se tekee hänestä lähes korvaamattoman pelaajan Huuhkajille myös jatkossa.