Kommentti: Jesse Puljujärvi karmivan tilanteen keskellä – totuus NHL:n menestysseurasta valkenee nyt karulla tavalla

0–6. Ne olivat lukemat, kun Pittsburgh Penguinsin ja Dallas Starsin ensimmäinen erä oli pelattu Pittsburghissa.

0–6.

Suomalaisveskari Joel Blomqvist aloitti kotijoukkueen maalilla, joutuen vaihtoon jo kolmen takaiskun jälkeen. Stars murjoi lopulta taululle lukemat 1–7.

Stars-ottelu oli kuin kiteytys NHL:n pitkäaikaisen menestysseuran Pittsburgh Penguinsin nykytilasta. Seura, joka yrittää olla jotain, mitä se ei enää ole.

LUE: Miro Heiskanen loistovireessä murskajaisissa – NHL-ottelussa käsittämätön erä

***

Kun puhutaan Pittsburghista ja Penguinsista, pitkän linjan jääkiekkoseuraajat palaavat muistoissaan 1990-luvun alkuvaiheille. Pingviinit hurmasivat tuolloin juonikkaan kanadalaissentterin Mario Lemieuxin ja pitkällä takatukalla varustetun tshekkiläistaikurin Jaromir Jagrin johdolla. Penguins tipahti lopullisesti NHL:n huipulta vasta samaisen vuosikymmenen lopulla. 2000-luvun alkuvaiheilla sitä ripoteltiin kuin märkää rättiä.

Tämä takasin sen, että Penguins pääsi varaamaan kärkipaikoilla vuoden 2003, -04 ja -05 drafteissa. Haaviin tarttui sellaisia nimiä kuten Sidney Crosby, Jevgeni Malkin ja Marc-Andre Fleury.

He tähdittivät uutta runkoa, joka kiipesi NHL:n huipulle 2000-luvun loppuvaiheilla.

Sen jälkeen Penguins on kuulunut joko aidosti (mestaruudet 2016 ja -17) tai nimellisesti NHL:n kärkiseurojen joukkoon. Tämän on taannut jo se, että seuran riveistä on löytynyt yksi pelaaja: Sidney Crosby.

Joka on yksi kaikkien aikojen parhaista jääkiekkoilijoista.

Häneen osaltaan kiteytyy Penguinsin nykyhetken turmio ja kiusallisuus.

Kommentti jatkuu kuvan alla.

Käytännössä kiveen hakattu fakta on kuitenkin se, että niin pitkään kuin Sidney Crosby pelaa, Penguinsin pitää taistella uskottavasti NHL:n kärkisijoista.

Sen takia Penguins hankki muun muassa toissa kesänä ruotsalaisen nimipuolustajan Erik Karlssonin San Jose Sharksista Pitsburghiin kaupassa, missä ei ollut edes sen tekohetkellä mitään järkeä.

Karlsson takoi Sharksissa uskomatonta jälkeä, mutta hän ei ollut millään tavalla sellainen pelaaja, mitä Penguins tarvitsi. Penguinsilla oli jo valmiiksi peräpäässä sellainen liideri kuin Kris Letang. Nyt soppaa tuli sekoittamaan toinen kokki ja senhän tiesi välittömästi, ettei hyvä heilu.

Eikä heilu edelleenkään.

Penguinsin tilanne heikkeni entisestään viime kaudella, kun seura kauppasi avainhyökkääjänsä Jake Guentzelin muualle. Ratkaisuun päädyttiin siksi, koska Penguins ei pystynyt tekemään jatkoa jenkkihyökkääjän kanssa.

Guentzelin poistumista on pyritty paikkaamaan pienen pienillä laastareilla, vaikka haava pulputtaa verta ympärilleen.

Fakta on se, että Pittsburgh Penguins on tällä hetkellä yksi NHL:n heikoimpia joukkueita. Siinä on niin pahoja valuvikoja, ettei pahemmasta väliä.

Sidney Crosby on yhä varsin kelvollinen kiekkoilija, mutta esimerkiksi Jevgeni Malkin on kaukana siitä, mitä hän oli parhaimmillaan. Penguinsin olisi pitänyt jo aika päivää sitten kaupata hänet muualle.

Mutta ei.

Malkinille lyötiin vain lisää jatkoa käteen ja toivottiin ihmettä. Sellaista ei ole tullut.

Viime yön Dallas Stars -ottelu kertoi raa’an totuuden Penguinsista. Tuolta näyttää joukkue, jonka kenttätasapaino on aivan hukassa ja joka ei osaa puolustaa.

Penguins vain valuu kohti karmeaa alakuloa, mikä johtaa enemmin tai myöhemmin nykyisen päävalmentajan Mike Sullivanin potkuihin.

Niidenkin kohdalla palataan jo esitettyyn termiin: kiusallisuus.

Sullivan nimitettiin aiemmin Yhdysvaltojen 4 nations face off -turnauksen päävalmentajaksi. Sehän se olisikin, kun hän saisi omasta NHL-seurastaan potkut NHL:n ison markkinointiturnauksen alla.

Kommentti jatkuu kuvan alla.

***

On selvää, että Penguinsin koko paketti pitäisi räjäyttää tuhannen palasiksi uudelleen rakennusta varten. Tämän tietää jokainen, joka ymmärtää NHL:stä edes alustavalla tavalla.

Crosby vanhentuu, Malkin vanhentuu, Letang vanhentuu ja heille tarvitaan paikkaajat. Niitä ei löydy, ellei pääse varaamaan aivan kärkipäässä.

Ja sitä varten pitää hävitä oikein kunnolla.

Toki, Penguins on menossa tätä pistettä kohden. Se häviää jo nykyisillä kavereillaan hyvin kiitettävällä tavalla, kuten viime yönä nähtiin. Ja kuten alkukauden saldo (17 ottelua, 14 pistettä, maaliero -21) kertoo.

Meinaako Penguinsin nykyinen seurapomo Kyle Dubas räjäyttää paketin, eli myykö hän kaiken liikkuvan muualle?

Tuskin.

Miksi näin?

Koska Dubas muistaa yhden nimen: Sidney Crosbyn.

Penguinsin ainut pelastava oljenkorsi olisi se, että se kokisi Washington Capitalsin kaltaisen uudelleenheräämisliikkeen. Venäläistähden Aleksander Ovetshkinin tähdittämä Capitals on takonut tällä kaudella kovaa tulosta yhden vanhan naaman ja useiden uusien kasvojen johdolla.

Ovetshkin on ollut iskussa ja Capitalsin muu poppoo on antanut tulitukea muun muassa huikeavireisen Dylan Stromen ja alkukaudella Ovetshkinin tapaan jo kymmenen maalia takoneen Connor McMichaelin johdolla.

Näistä 23-vuotias McMichael on Capitalsin nuorempaa sukupolvea, joka on nostanut päätään. Penguinsilla ei näitä pahemmin ole.

Penguinsissa ei ole tapahtunut luontaista uudistumista, mitä se tarvitsisi huipulla pysymistä varten.

Nyt Penguinsin suomalaiskasvot Joel Blomqvist, Jesse Puljujärvi ja Valtteri Puustinen eivät voi kuin katsella surkuhupaista näytelmää. Voittaa pitäisi, mutta kun ei pysty.

Ja sekös tuskastuttaa.

Tilanne on ikävä muun muassa Puljujärven kannalta. Hän kun tarvitsisi onnistumisten tunnetta NHL-uransa uudelleenherättelyä varten.

Puljujärvi teki valtavan työn, jotta hän pystyi palaamaan ison lonkkaoperaation jälkeen huipputasolle. Ei ole kuitenkaan helppoa pitää leukaa ylhäällä, kun ympärillä on koko ajan vaikeaa.

Ja mikä harmittavinta: vaikea uskoa, että tilanne helpottuu ihan lähiaikoina.