Kommentti: Jo karsinta paljasti karun tosiasian Wilma Murrosta

LISÄÄ: Wilma Murrolle katastrofi EM-finaalissa

EM-kilpailut tulivat Wilma Murron kannalta liian aikaisin. Akillesjännevamma sattui Ranskan kilpailussa helmikuussa. Murto yritti vielä hypätä Glasgown MM-halleissa maaliskuun alussa, mutta jätti aloituskorkeuden selvittämisen jälkeen leikin kesken.

Siinä vaiheessa oltiin pettyneitä MM-hallin takia, mutta luultavasti kukaan muu kuin Murto itse ja valmentaja Jarno Koivunen eivät osanneet aavistaa, kuinka iso ongelma vammasta seuraisi.

Koivunen ja Murto ovat tehneet systemaattisesti kaikkensa sen jälkeen, että jalka saataisiin kuntoon EM-kisoihin, ja kuntoutuminen on mennyt hyvin. Akillesjänne ei ole enää kipeä, mutta se on jättänyt tekemiseen suuren arven.

Ongelma on tällä hetkellä suomalaishyppääjän juoksu. Se ei ole kunnossa, ja yksinkertainen selitys sille on se, että hän ei ole pystynyt tekemään juoksuharjoittelua täysipainoisesti kuin vasta vähän aikaa vamman jälkeen.

Juoksu ei vain ole läheskään samalla tasolla, millä se on ollut viimeiset kaksi vuotta. Viimeisin kerta kun näin Murron juoksua läheltä, oli ystävänpäivän kisassa Turussa helmikuussa. Silloin juoksu eteni kuin unelma ja Murto teki todella hyviä yrityksiä Suomen ennätyskorkeudesta.

Juoksu näytti jo EM-karsinnassa vajaalta. Tänään finaalissa siihen ei tullut parannusta, ja verrattuna ystävänpäivän kisaan juoksun eteneminen tuntui olevan kuin eri planeetalta. Voi myös olla, että karsinta ja finaali lyhyen ajan sisään olivat akillesjänteen ja juoksun kannalta myrkkyä.

Onneksi Murto on sen verran tervepäinen urheilija, että hän osaa pyyhkiä tämän pettymyksen nopeasti pois mielestä. Hän on koko ajan sanonut, että kauden päätavoite on Pariisin olympialaisissa. Uskon, että Murto osaa ajatella tämän olevan vain pieni notkahdus matkalla kauden kruunua. Siihen mennessä juoksun ja kunnon parantamiseksi ehtii tehdä paljon harjoituksia ja asioita. Jos joku siihen pystyy, niin se on kaksikko Murto ja Koivunen.