Kommentti: Jo Turun hiippari -kohu nosti esiin Abloyn lukkojen turvapuutteet – oikeus määräsi tuolloin lukkosepän hiljaiseksi

Suomalaismies keksi keinon avata kaksi Abloyn Suomessa ja Saksassa valmistamaa hybridilukkoa, joissa on sekä mekaaninen avain että älyominaisuus.

Tämä ei liene mikään ihme, sillä kilpajuoksu turvallisten lukitusjärjestelmien kehitystyön ja niiden luvattomia avaamiskeinoja pähkivien henkilöiden välillä ei lopu koskaan. Lukot ovat rehellisiä varten, toteaa vanha sanonta.

Abloyta ravistelevasta kiristystapauksesta mieleeni muistuvat vuoden 2012 tapahtumat Turussa, kun kaupungin ydinkeskustassa asuvat ihmiset joutuivat paniikkiin kodeissaan luvatta kuljeskelevan mystisen hiipparin takia. Mies tuntui ilmestyvän kuin tyhjästä asuntoihin yöaikaan ja katoavan sitten jäljettömiin.

Hiippailijaksi paljastui aiemmin lukkoseppänä työskennellyt mies. Hän oli tehnyt yleisavaimen, jonka avulla pääsi ihmisten koteihin.

Tutkinnassa poliisia avusti turkulainen lukkoseppä, joka teki karmaisevan löydön. Tuolloin yleisimmin asunnoissa käytetyssä lukkotyypissä oli murtouhka ja suurin riski koski sellaisia kerrostaloyhtiöitä, joissa oli käytössä yleisavainjärjestelmä.

Murtoriskin lukot olivat Abloyn valmistamia ja niissä käytettiin mustapäistä ja pyöreäreikäistä Ecex-avainta, joka oli tuolloin suojattu patentilla. Lukkoasiantuntijan mukaan yleisavainten väärentäminen oli mahdottoman sijaan jopa helppoa.

Lue myös: TS: Hiippari asui jopa kuukausia turkulaiskodeissa 

Valtakunnallinen kohu

Työskentelin tuolloin Turun Sanomissa, joka haastatteli aiheesta poliisin hiipparitutkinnassa avustanutta lukkoseppää. Lukkoseppä antoi myös lehden seurata, miten hän valmistaa yleisavaimen.

Itsekin kirjoitin tuolloin useamman jutun Abloyn lukoista. Lukitusturvallisuus nousi hetkessä koko valtakunnan keskustelunaiheeksi, koskettihan se suurta osaa suomalaiskodeista.

Abloy oli tuolloin suurin lukkoalan toimija Suomessa ja arviolta 85–90 prosentissa kerrostaloasunnoista oli Abloyn lukitus.

Myös silloinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero otti Turun Sanomissa kantaa asiaan. Hän piti lukitusturvallisuuteen liittyvää uhkaa erittäin huolestuttavana.

– Ehdottomasti ihmisten on tärkeää tietää totuus, jos suurin osa lukoista on tällä tavalla murrettavissa, Paatero totesi lehdelle.

Avainjätti Abloy ei pitänyt sen tuotteisiin liittyvästä negatiivisesta kohusta tippaakaan. Turun Sanomien toimitus sai yritykseltä useamman tulenkatkuisen yhteydenoton aiheesta, vaikka Abloy sai kertoa useampaan otteeseen lehdessä näkemyksensä: Abloyn lukot eivät ole turvattomia.

– Lukkojen avaaminen ei ole näin helppoa vaan vaatii erittäin syvällistä lukko-osaamista, Abloy Oy:n rakennuslukituksen tuolloinen johtaja Pasi Saarinen kommentoi Turun Sanomille.

Lue myös: TS: Turun yöhiippari ja vessakourija paljastuivatkin samaksi henkilöksi

Abloy vakuuttaa lukkojen turvallisuutta

Reilut kymmenen vuotta Turun hiipparikohun jälkeen kolme suomalaista lukitusalalla aiemmin työskennellyttä veljestä päätti ”neuvotella” Abloyn kanssa 37 miljoonan palkkiosta, joka koski yrityksen lukkoihin liittyviä turvallisuuspuutteita.

Syyttäjän mukaan miehet vaativat rahaa vastineeksi siitä, etteivät he paljasta yrityksen tiettyjen lukkotyyppien turvallisuuspuutteita. 

Syyttäjä vaatii kolmelle veljekselle vankeutta törkeän kiristyksen yrityksestä. Jos syyttäjän näkemys asiasta pitää paikkansa, Abloy on kiistämättä uhri tässä asiassa. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus antaa asiasta ratkaisunsa 28. kesäkuuta.

Abloyn tuoreet lausunnot julkisuuteen muistuttavat siitä, mitä tapahtui Turun hiipparikohun jälkeen. Kuten tuolloinkin, jälleen yritys vakuuttaa, että sen lukot ovat turvallisia.

Abloy kodeille kiristysyrityksestä: Älkää olko huolissanne – "paskamyrskystä" puhuneet veljekset vaativat miljoonia, tai lukot aukeavat

Syyte: Veljestrio uhkasi paljastaa, miten Abloyn lukot saa auki ilman avainta – yksi 37 miljoonaa vaatineista on ex-poliisi

Kuten Turun hiippari -jutun oikeuskäsittelyn yhteydessä, jälleen Abloy vaatii kaikkea sen lukitusturvallisuuspuutteisiin liittyvää aineistoa salattavaksi. Abloy halusi myös, että kiristysyrityksen oikeudenkäynti käytäisiin suljettujen ovien takana, mihin Pohjois- Karjalan käräjäoikeus ei kuitenkaan suostunut.

MTV:n tietojen mukaan oikeus määräsi oikeudenkäynnin julkiseksi, koska ei pitänyt jonkin turvallisuuspuutteen osoittamista jossakin tuotteessa riittävänä perusteena salaamiselle. Osan kirjallisista todisteista oikeus kuitenkin salasi.

Salattu materiaali koskee nimenomaan Abloyn lukitusratkaisujen turvallisuusvikoja ja todisteita siitä, että Abloyn tietyt lukot saa käpälöityä auki ilman avainta ja murtojälkiä.

Lue myös: Lukkoasiantuntija: Asuntoon pääsee helpommin sorkkaraudalla kuin väärennetyllä avaimella

Uhkasakot turkulaiselle lukkosepälle

Turkulainen lukkoseppä sai aikoinaan tuntea Abloyn varpaille astumisen nahoissaan. 

Yrityksen lukkojen turvallisuuspuutteista julkisuuteen kertoneen lukkosepän panos Turun hiipparin tekemisten tutkinnassa vaikutti oleellisesti siihen, että hiippari sai tuomion lopulta oikeudessa teoistaan.

Abloy haastoi lukkosepän kuitenkin oikeuteen siitä, että tämä oli laverrellut yrityksen lukkojen turvallisuuspuutteista julkisuuteen. Varsinais-Suomen käräjäoikeus oli Abloyn puolella ja määräsi toukokuussa 2013 lukkosepälle puolen miljoonan euron uhkasakot, jos tämä puhuu vielä yhtiön asioista kolmannelle osapuolelle.

Abloyn mielestä lukkoseppä oli rikkonut lukkosepän työssään lukkovalmistajan kanssa tekemiään salassapitosopimuksia. Käräjäoikeus oli avainjätin kanssa samaa mieltä. 

Oikeuden mielestä lukkoseppä vaaransi Abloyn asiakkaiden turvallisuuden kertomalla julkisuudessa, että yrityksen lukoilla varustettuihin asuntoihin voi murtautua avainkopiolla. Oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että vaarana oli ”totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien” tietojen leviävän uutisointiin myös television ajankohtaisohjelmien kautta.

Lue myös: Abloy: Avaimen väärentäminen vaatii erikoistaitoja 

Erikoinen päätös

On mielenkiintoista, että oikeus näki aikoinaan tarpeelliseksi salata vääriksi määrittelemänsä tiedot lukkojen turvallisuuspuutteista. Omaan päähäni ei mahdu, miten tieto toimimattomasta keinosta avata lukkoja voisi olla millään tavalla vaarallinen lukkovalmistajan näkökulmasta.

Itsekin tiedän monta tehotonta konstia pyrkiä lukkojen läpi.

Onkin mielenkiintoista nähdä, minkälaisia tietoja Abloyn lukoista Pohjois-Karjalan käräjäoikeus päätyy salaamaan nyt paljastuneen dekkarimaisia piirteitä sisältävän kiristysjutun käsittelyn yhteydessä. 

Ja perusteleeko tuomioistuin niiden salaamista kollegatuomioistuimen tapaan rivien väleissä sillä, ettei lukitusratkaisujen loppukäyttäjillä ole oikeastaan oikeutta tietää lukkojen haavoittuvuuksista, koska se voisi lopettaa kyseisten lukkojen ostamisen ja vahingoittaa lukkovalmistajan taloutta.

Lue myös: Hiihtomuseosta 20 vuotta sitten varastettu Schmeisser-konepistooli löytyi huumerikollisen autosta

Yleisöllä on oikeus tietää

Entä jos veljestrio ei olisi esittänyt Abloylle syyttäjän väittämää kymmenien miljoonien eurojen palkkiovaatimusta, voisiko syyttäjä silloin pitää yrityksen lukkoihin liittyvien turvallisuuspuutteiden julkaisemista kaiken kansan saataville minkäänlaisena rikoksena? 

Ehkäpä, jos turvallisuusvikojen julkaiseminen täyttäisi rikokseen yllyttämisen kriteeristön.

Moraalisesta näkökulmasta katsottuna yleisöllä lienee kuitenkin oikeus tietää, jos sille kaupataan turvallisena jotakin sellaista, joka on oikeasti turvatonta. 

Lukkovalmistajalle ei mielestäni ole häpeällistä myöntää, että niiden tuotteiden turvallisuustilanne on muuttunut. Sillä itsestään selvää on, että aina kun jossakin keksitään satavarma lukko, toisaalla joku jo pohtii sen murtamista ja ennen pitkää myös todennäköisesti onnistuu hankkeessaan.

Murtovarmaa lukkoa ei kai koskaan ole vielä keksittykään.

Lue myös: Kaksikko kidutti naista Tampereella itse tehdyllä julmalla laitteella