Saksan uusilla päättäjillä on edessään mahdottomalta vaikuttava tehtävä, kirjoittaa MTV:n Saksan-toimittaja Anna Saraste.
Mannheimin epäilty veriteko on jo kolmas autoisku vuoden sisään. Teosta epäillyllä kerrotaan olevan mielenterveysongelmia.
Ainakin kaksi ihmistä on kuollut ja lukuisia loukkaantunut tänään maanantaina tapahtuneessa epäillyssä iskussa eteläsaksalaisen Mannheimin keskustassa.
Viranomaiset ovat tähän saakka antaneet vain niukasti tietoa tapahtuneesta. Esimerkiksi ei ole selvää, oliko kyseessä onnettomuus vai tahallinen isku.
Lue myös: Ainakin kaksi kuollut ja 25 loukkaantunut – auto taas väkijoukkoon Saksassa
Välikohtauksen sattuminen vilkkaalla kadulla, jolla oli paraikaa karnevaalitori huvilaitteineen ja ruokakojuineen, tarkoitti kuitenkin mittavia ihmisvahinkoja.
Teosta epäilty mies on 40-vuotias saksalainen läheiseltä paikkakunnalta. Mediatietojen mukaan auton ajaja ampui itseään kiinniottohetkellä ja on tällä hetkellä sairaalahoidossa.
Päivän tapahtumat ovat laukaisseet jälleen ne epävarmuuden ja vihan tunteet, joita saksalaiset ovat kasanneet viimeisen vuoden aikana.
Vielä ei ole kulunut edes kuukauden päiviä siitä, kun Saksassa viimeksi surtiin autoiskun uhreja.
Helmikuun 13. päivänä, Münchenin turvallisuuskonferenssin alla turvapaikanhakija ajoi autollaan Münchenin keskustassa järjestettyyn lakkomielenosoitukseen.
MTV Uutiset kertoi tapahtuneesta paikan päällä. Mieleen painuivat erityisesti vääntyneet lastenrattaat, jotka onnettomuuspaikkatutkijat ottivat talteen iskuauton vierestä. Nuori nainen ja pieni lapsi saivat iskussa surmansa.
Lue myös: MTV Münchenissä: Näin paikalliset kommentoivat turmaa
Vielä raastavampi oli Magdeburgin autoisku joulun alla, jolloin Saudi-Arabiasta lähtöisin ollut lääkäri ajoi keskelle joulutoria, surmaten kuusi ja loukaten liki 300:aa henkilöä. Tuolloin monilla palautui mieleen vuoden 2016 joulutori-isku Berliinissä, joka vaati 13 ihmisen hengen.
Eri iskuja yhdistävät ennen kaikkea tekotavat. Mahdollista onkin, että tämänpäiväisestä iskusta epäilty tekijä oli inspiroitunut muista vastaavista iskuista – vaikka motiivit eri tekojen taustalla vaihtelevatkin mielenterveysongelmista jihadismiin.
Tämänpäiväisestä Mannheimin veriteosta ei ollut kulunut kuin muutamia hetkiä, kun ensimmäiset some-julkaisut jo levittivät maahanmuuttovastaisia tai peräti rasistisia viestejä. Näin, vaikka epäillystä tekijästä ei ollut vielä virallisia tietoja – ja myöhemmin mediat vahvistivat hänen olevan Saksan kansalainen.
Maahanmuuttovihamielinen huhumylly kohisi valmiiksi siksi, että valtaosassa viimeisen vuoden iskuja tekijä on ollut maahanmuuttotaustainen. Helmikuun lopussa käytyjen Saksan liittopäivävaalien alla liki kaikki puolueet vaativat Saksaan tiukempaa turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa vaalikampanjoissaan. Kansalaisten turvallisuuden tunne oli järkkynyt, ja syynä olivat ennen kaikkea auto- ja veitsi-iskut yleisötapahtumiin.
Julkisten tapahtumien turvallisuus on surullista kyllä ollut kaikkea muuta kuin taattua viime vuosina. Turvattomuuden tunne ulottuu sitäkin pidemmälle yleisillä paikoilla liikkumiseen. Tammikuussa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö hyökkäsi Aschaffenburgin kaupungissa puistossa kävelyllä olleen päiväkotiryhmän kimppuun, surmaten kaksivuotiaan lapsen ja ryhmää auttamaan rientäneen sivullisen miehen.
"Mitta on kerta kaikkiaan täynnä", Saksan todennäköinen tuleva liittokansleri Friedrich Merz sanoi Aschaffenburgin iskun jälkeen. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä tulisi poistaa maasta nopeammin, Merz vaati.
Yleisen turvallisuuden tunteen palauttaminen vaatisi silti enemmän kuin nopeampia palautuksia tai Saksan rajojen sulkemista. Maahanmuuttoa on helppo syyttää, mutta Mannheimin isku saksalaisepäiltyineen näyttää, että turvallisuusongelma istuu syvemmällä.
Yleisötapahtumaiskujen toistuessa viranomaiset joutuvat varaamaan yhä enemmän resursseja – siis henkilökuntaa ja vaikkapa pelastusajoneuvoja – mahdollisiin suuroperaatioihin.
Valvontadroneista ja suurista liikkumis- ja ajoesteistä on tullut Saksan massatapahtumissa arkipäivää. Jalkapallon EM-kisoihin kesällä 2024 hankittiin valvontakameroita, jotka etsivät väkijoukosta kasvojentunnistusteknologialla etsintäkuulutettuja henkilöitä.
Samalla yhä useampi saksalainen puntaroi, katsoako karnevaalikulkuetta paikan päällä vai televisiosta. Saksassa eletään vaalien jälkeistä aikaa ja maassa vaihtuu valta.
Uusien päättäjien on löydettävä nopeasti ratkaisuja, joilla verotekojen sarja pysäytetään. Mutta miten mikään demokraattinen valtio voi varautua täysin uhkaan, jota toteuttavat yksittäiset tekijät 200 hevosvoiman moottoreilla kulkevilla peltipurkeilla? Tehtävä näyttää miltei mahdottomalta.