Colorado Avalanchen Joonas Donskoi on ollut alkukauden yksi iloisia suomalaisyllätyksiä. MTV Urheilun Marko Leppänen perkaa läpi Donskoin NHL-uran kehitystä.
Ei ole sinänsä kohahaduttavaa, että Colorado Avalanchen suomalaispelaaja tekee hattutempun NHL-ottelussa.
Se on kovempi juttu, ettei pelaaja ole Mikko Rantanen, vaan Joonas Donskoi. Hän iski kolme osumaa Nashville Predatorsia vastaan.
Suomalaisten NHL-maalipörssin kärjessä ovat Dallas Starsin Roope Hintz (9), Donskoi (8) ja Carolina Hurricanesin Erik Haula (8). Ei ehkä odotetuin kärki sarjassa, jossa sinivalkoisia värejä edustavat sellaiset herrat kuin Patrik Laine, Sebastian Aho ja Aleksander Barkov.
LUE MYÖS: Hirmuillan hurjastellut Joonas Donskoi ”mielenvikaisesta” noususta: ”Osoittaa joukkueen luonnetta”
Donskoi on yksi suomalaisen NHL-kauden ilahduttavimmista hahmoista. Hänen uransa on ottanut uudessa seurassa hyvän hyppäyksen eteenpäin.
NHL-maailmassa kyse on Donskoin kaltaisten keskitason pelaajien kohdalla usein siitä, että on oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Donskoi on ollut aina lahjakas työhevonen, muttei koskaan junnutähti, jolle olisi siloteltu vakaa tie kohti maailman parasta sarjaa.
Laitahyökkääjällä oli nuorempana isoja vaikeuksia luistelussaan, vaikka tahto ja hyvä peliäly veivät häntä eteenpäin. Ehkä sen takia hän ei ollut vielä parikymppisenä valmiina seuraavalle tasolle.
Florida Panthers valitsi Kärppien pelaajan 99. pelaajana jo vuonna 2010, mutta hän ei koskaan liittynyt floridalaisjoukkueeseen. Varaus raukesi, ja hän pääsi tekemään vapaana pelaajana kahden vuoden sopimuksen San Jose Sharksin kanssa vuonna 2015.
Donskoi pääsi San Josessa todelliseen jääkiekon korkeakouluun. Hän sai imeä oppia sellaisilta kiekkodinosauruksilta kuin Joe Thorntonilta, Patrick Marleaulta, Joe Pavelskilta, Brent Burnsilta ja Logan Couturelta.
Tulokkaalle on kova paikka päätyä joukkueeseen, joka tavoittelee realistisesti Stanley Cupia. Donskoi pärjäsi siinä paineessa loistavasti, ja hänestä tuli valmentaja Peter DeBoerin monikäyttöinen luottoratsu.
Hän pääsi maistamaan heti ensimmäisenä keväänään Stanley Cupin finaaleja. Se on luksus, jota useimmat pelaajat eivät saa kokea koskaan. Donskoi näki, millaista jääkiekko on korkeimmalla tasollaan.
Alun hypen jälkeen laitahyökkääjä näki NHL-elämän nurjemman puolen. Tuli loukkaantumisia, rooli pieneni ja pelillinen identiteetti oli hakusessa. Pitäisikö tässä erikoistua alempien ketjujen jyräksi vai tavoitella vielä tosissaan paikkaa isojen tykkien vierellä?
Samaan aikaan Sharksin hampaat alkoivat tylsistyä. Niin vahva kuin ydinrunko on vuodesta toiseen ollutkin, suunta on kääntynyt väistämättä alas.
Siirto Denveriin tuli parhaimpaan mahdolliseen aikaan.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Colorado Avalanche on matkalla täysin vastakkaiseen suuntaan kuin San Jose Sharks. GM Joe Sakic on koonnut joukkueen samalla tarkkuudella, jolla hän upotti pelaajaurallaan painavan ranteensa vastustajan maalin ylänurkkaan.
Avalanche on päässyt kahtena viime kautena playoffeihin, ja joukkue eteni viime kaudella toiselle kierrokselle asti. Avalanche tippui juuri Sharksille, mutta isossa kuvassa Colorado on se joukkue, jossa kytee tulevaisuus.
Avalanche on onnistunut ajamaan tulevaisuuden tähtipuolustajan Cale Makarin kaltaisia lahjakkuuksia sisään kokoonpanoon. Donskoin, Andre Burakovskyn ja Nazem Kadrin hankinnat toivat jämäkkyyttä loistavan ykkösketjun Rantanen–Nathan MacKinnon–Gabriel Landeskog taakse.
Donskoin otteluista on paistanut peli-ilo, kun hän on päässyt aloittamaan uransa puhtaalta pöydältä. Hän on 27-vuotiaana uransa kukkeimmassa vaiheessa – luistin liikkuu ja itseluottamus on tapissa.
Donskoin pelissä on muuttunut muutakin kuin lavan mailateippi, joka on aiemman mustan sijaan valkoinen.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Jos Donskoi jatkaa nykyistä maalitahtia, hän voi hyvin ylittää jopa 40 maalin rajan. Sitä ei häneltä välttämättä kannata odottaa.
Donskoille on nyt tärkeää, että hän pääsee pelaamaan läpi kauden isossa roolissa ja käyttämään vahvuuksiaan hyväksi.
Ei Donskoista koskaan All Stars -tason tähteä tule, mutta hän on tehnyt sen, jota on aina urheilijan kohdalla pakko arvostaa – hän on ulosmitannut omista lähtökohdistaan kaiken irti.
"Donkeyllä" on ominaisuus, jota NHL-valmentajat arvostavat. Donskoi ei ole 182-senttisenä kaukalon isoimpia jätkiä, mutta hän uskaltaa ajaa silti rohkeasti maalille.
Luukulla Raahen Raastaja pääsee käyttämään kärppämäisen vikkeliä käsiään.
Ja ohjaukset näyttävät siltä kuin hän olisi viettänyt treenien jälkeen aika monta tuntia Joe Pavelskin oppikoulussa.