Moskova ei ole koskaan oikeastaan luopunut haikailemasta entisen imperiuminsa perään, kirjoittaa MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Kalle-Ville Lahtinen.
Kun Boris Jeltsin nousi valtaan Neuvostoliiton romahdettua 90-luvun alussa, Venäjällä alkoi kaoottinen kausi, jota tuore Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton esikuntineen yritti ymmärtää.
Clinton otti ensimmäistä kertaa yhteyttä Jeltsiniin kaksi päivää virkaanastumisensa jälkeen 1993, ja viimeisen kerran Jeltsinin virasta luopumisen päivänä joulukuun 31. 1999.
Clinton yritti parhaansa mukaan tukea Jeltsinin pyrkimystä demokratiaan, mutta ummisti silmänsä reformien puolinaisuudelle ja Venäjän toimille Tshetsheniassa.
Clinton luuli, että Venäjä olisi hyväksynyt tapahtuneet ja menisi eteenpäin.
Hän joutui pettymään.
Tapahtui episodi Clintonin ja Jeltsinin tapaamisessa marraskuun 19. päivä vuonna 1999, eli vain viikkoja ennen Jeltsinin luopumista vallasta.
Tapaamisen muistioissa Jeltsinin kuvattiin olevan tunteiden vallassa ja monisanainen.
Käytiin muun muassa seuraava kylmäävä sananvaihto:
Jeltsin: Pyydän sinulta yhtä asiaa. Anna Eurooppa vain Venäjälle. Yhdysvallat ei ole Euroopassa. Eurooppa pitäisi olla eurooppalaisten asia. Venäjä on puoliksi eurooppalainen ja puoliksi aasialainen.
Clinton: Ja haluat Aasian myös?
Jeltsin: Kyllä, Kyllä, Bill. Meidän on lopulta päästävä sopuun kaikesta tästä.
Clinton: En usko, että eurooppalaiset pitäisivät tästä kovin paljoa.
Jeltsin: Eivät ollenkaan. Mutta olen eurooppalainen. Asun Moskovassa. Moskova on Euroopassa ja pidän siitä. Voit ottaa kaikki muut maat ja tarjota turvallisuutta niille. Minä otan Euroopan ja tarjoan sille turvallisuutta. No, en minä, mutta Venäjä.
Jeltsin ehdotti näin uutta etupiirijakoa Euroopassa.
Muistio on julkaistu vuonna 2018 ja koko keskustelu on luettavissa täältä.