Kommentti: MM-kisat sen taas osoittivat – tässä on kovin suomalainen yleisurheilija

Joku voi miettiä, miten tällainen väite voi muka pitää paikkansa. Eihän Etelätalolla ole edes yhtään arvokisamitalia, eikä hänen ennätyksensä ole lähelläkään Suomen kärkitulosta, puhumattakaan maailman kärjestä.

Etelätalon ennätys on kahdeksan vuoden takainen 84,98, eikä sillä ylletä missään tilastossa kovin korkealle.

Yksi tilasto puhuu kuitenkin Etelätalon puolesta, ja se on oikeastaan se kaikista tärkein. Joensuun Katajan kokenut keihäänheittäjä on edustanut Suomea neljä kertaa arvokisoissa, ja joka kerta mies on yltänyt finaaliin. Jokaisella kerralla Etelätalo on lähennellyt kauden parastaan, ja kahtena viime vuonna myös heittänyt arvokisoissa siihen mennessä kesän parhaan tuloksensa.

Jos pitäisi arvioida urheilijan onnistumista prosentuaalisesti, hipoo Etelätalon prosentti joka arvokisoissa täyttä sataa pinnaa.

On totta, että rahkeet eivät riitä 90-metrisiin. Tänäänkään Etelätalo ei olisi realistisesti voinut kamppailla voitosta, mutta mies täräytti taas kerran parasta, mitä kädestä saa irti.

Etelätalon rauhallinen olemus ei anna osviittaa siitä, että mies saisi ladattua itsensä huippuvireeseen kauden tärkeimmällä hetkellä. Kenties tarpeeksi lungi suhtautuminen on juuri se avain, millä suurimmat jännitykset saa karistettua pois, ja keskittyminen suuntautuu tärkeimpään, eli omaan tekemiseen.

Tärkeässä paikassa onnistumista kuvataan yleensä sanaparilla kova kilpailija. Itse sanoisin, että Etelätalo onnistuu hallitsemaan oman tekemisensä lähes täydellisesti. Sopiva arvokisanäyttämön paine ja kilpailun tärkeys sytyttävät Etelätalon aina parhaaseen suoritukseen, ilman että tekeminen menee yliyrittämisen puolelle.

Yleisurheilussa ero onnistumisen ja epäonnistumisen välillä on usein hiuksenhieno, ja ero hyvän ja huono päivän välillä voi olla massiivisen iso. Jos tarkastellaan Suomen joukkuetta yleisurheilun MM-kisoissa, ei monikaan ole yltänyt kauden parhaaseensa.

Yksi mies ylsi, jälleen kerran.