Onko Lauri Marjamäki suurin syypää Leijonien kahden viime kauden huonoon menestykseen vai kärsikö hän sattumasta ja huonosta tuurista? Ensireaktioiden perusteella ei näytä olevan muita vaihtoehtoja, mutta tälläkin kertaa totuus löytyy jostain sieltä väliltä. Näin Marjamäen päävalmentajakautta pitää käsitellä kiihkottomasti.
Pääkuvan videolla Marjamäen ajatukset Sveitsi-puolivälierätappion jälkeen.
MAINOS
MM-välierät la 19.5.
C More Sport 1 ja MTV316.15 Ruotsi – USA
20.15 Kanada – SveitsiJääkiekon MM-kisojen kaikki 64 ottelua näet C Moren suoratoistopalvelusta.
Ensin tuloksiin.
Leijonat on edellisen kerran jäänyt ilman mitalisijaa neljässä arvoturnauksessa peräkkäin vuosituhannen alussa. World Cup, olympialaiset ja kahdet MM-kisat. Käteen ei jäänyt mitään.
Marjamäki on maajoukkueen ensimmäinen päävalmentaja Rauno Korven jälkeen, joka ei johdata Leijonia mitaleille. Eikä Korven kaudella Suomi kuulunut vielä jääkiekon suurmaihin.
Oli hieman noloa, että Marjamäki listasi EHT-pelien voittoja tappion hetkellä. Niillä tuloksilla ei ole mitään merkitystä edes pelaajille. Tuloksellisesti Marjamäen päävalmentajakausi oli umpisurkea – se ei ole ilkeilyä, vaan kylmä fakta.
LUE MYÖS: Tämä täytyy nähdä: Ruotsin suomalaissukuinen NHL-tähti järkyttyi kuullessaan Leijonien tappiosta
Entä tulosten taustat?
Jääkiekon arvokisat ovat armottomia tapahtumia, kun yhden ottelun tulos ratkaisee. Kaikelle on todennäköisyytensä ja arvokisoissa sattuman merkitys kasvaa merkittävästi.
Minskissä Erkka Westerlundin leijonaryhmän jatkopaikka ei ollut omissa käsissä, mutta joukkue eteni lopulta MM-hopealle. Sitä turnausta pidetään onnistuneena, vaikka oli enemmän kuin lähellä, että olisi tullut kaikkien aikojen sukellus.
Viime vuonna Leijonat pelasi kaikkinensa kamalan alkusarjan, mutta yksi onnistuminen puolivälierässä Yhdysvaltoja vastaan nosti joukkueen mitalipeleihin. Sekin turnaus pelastui edes jollain tavalla.
Tänä vuonna Suomi voitti alkulohkonsa ja sai vastaansa Sveitsin. Vedonlyöntikertoimien perusteella Leijonat oli noin 75 prosentin suosikki, mikä tarkoitti sitä, että Sveitsin arvioitiin voittavan kerran neljästä. Nyt oli siis Sveitsin päivä.
Neljät arvokisat on mitätön otanta, eikä sen perusteella Marjamäkeä pitäisi naulata ristille, mutta tulosurheilu on raakaa peliä.
LUE MYÖS: Lauri Marjamäki avasi Leijonien MM-turnauksen päättäneet virheet – samat ongelmat läpi turnauksen
Entä Marjamäen rooli?
Pelilliset analyysit jätän muille, mutta pelaajavalintoja voi aina ihmetellä. Itse en ymmärtänyt esimerkiksi Ville Pokan valintaa joukkueeseen. Tai sitä, että Tanskaan lähti mukaan kaksi puhdasta keskushyökkääjää, Mika Niemi ja Antti Suomela, joista toinen lähetettiin kotiin ja toinen penkitettiin. No, pieniä yksityiskohtia. Suomi oli tarpeeksi hyvä pelatakseen mitaleista.
Hengenluoja Marjamäki ei sen sijaan ole koskaan ollut. Blues-vuosista aina World Cupiin asti on kuulunut viestiä, jonka mukaan tsemppausyritykset ja perseelle potkimiset eivät ole Marjamäen vahvuusaluetta. Eikä sekään paranna tilannetta, jos päävalmentaja huutaa kaukaloon ammattilaispelaajille ”luistele!”.
Sivuhuomio: Sveitsi oli avauserän jälkeen 0-1-tappiolla. Pukukopissa päävalmentaja Patrick Fischer sanoi pelaajilleen, että "jos haluatte katsoa kotona lauantain Suomi-Kanada-välierää, niin hyvin menee, pelatkaa samalla tavalla kuin tähänkin asti".
Mihin tässä nyt päädyttiin?
Sädekehä Marjamäen ympärillä on himmentynyt leijonapestin aikana. Jokerit saa silti erinomaisen jääkiekkovalmentajan, joka omienkin sanojensa mukaan sopii paremmin seurajoukkueen peräsimeen. Sattuman merkitys pienenee ja pelitapaa voi hinkata pitkää ja hartaasti – kuten Marjamäki yleensä haluaa toimia.
Suomalaisella jääkiekolla menee paremmin kuin koskaan. Sen pitäisi näkyä myös arvokisoissa, eikä pelkästään tekstikanavan NHL-tulospalvelussa. Kaikkea ei voi laittaa yhden valmentajan syyksi. Marjamäki ei ollut täysfloppi, mutta tuloksellisesti hänen päävalmentajakautensa oli juuri sitä. Ja kun puhutaan Leijonista, vain tuloksella on merkitystä. Marjamäki ei tuloksia saanut aikaan.