Ukrainan sodan varjoon on jäänyt jännitteen kasvaminen napapiirin pohjoispuolella. Nato-keskusteluun toivoisi kannanottoja myös mahdollisuudesta rajoittaa jäsenyyttä Norjan tapaan, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Valtteri Kykkänen, joka seuraa paikan päällä Cold Responce -sotaharjoitusta Pohjois-Norjassa.
Jos Suomi on joutunut historian saatossa tasapainottelemaan lännen ja hyvien Venäjä-suhteiden välillä, on sitä joutunut tekemään myös Naton perustajiin kuuluva Norja. Hyvinvoiva öljyvaltio on puolustusliiton turvatakuiden piirissä, mutta se on omasta tahdostaan myös rajoittanut Naton toimintaa.
Norjan maaperälle ei sallita ydinaseita eikä ulkomaisia sotilastukikohtia rauhan aikana. Ulkomaisten joukkojen läsnäoloa on myös rajoitettu lähellä Venäjän rajaa, eikä aluetta käytetä sotaharjoituksissa. Raja kulkee suurin piirtein 24. pituuspiirin kohdalla.
Tosin rajoitteita on Norjassa myös kyseenalaistettu, ja maa on tiivistänyt yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa. Amerikkalaiset sukellusveneet ovat viime vuosina käyttäneet Norjan satamia huoltotarkoituksiin.
Suomessa onkin jo kuultu julkista pohdiskelua, voisiko niin sanottu Norjan malli toimia myös täällä. Asiaa on pohtinut muun muassa yleisesikuntaeverstiluutnantti evp Unto K. Kokko kirjoituksessaan Helsingin Sanomien yleisönosastolla.
Suoraan Norjan mallia ei voi Suomeen kopioida, koska valtaosa Suomesta jäisi 24. pituuspiirin itäpuolelle. Ei ole kuitenkaan kovin rohkea ennustus, että myös Suomi vaatisi alueensa pysymistä ydinaseista vapaana.
Nykyisessä turvallisuustilanteessa neuvotteluille ja sopivien jäsenyysehtojen sorvaamiselle ei valitettavasti ole liikaa aikaa. Olivat Suomen ehdot mitkä tahansa, kaikissa tilanteissa pitäisi lähtökohtana olla maan oma turvallisuus.
Jos ratkaiseva askel Naton suuntaan päätettäisiin ottaa, voisi alkaa myös keskustelu jäsenyyden yksityiskohdista. Siihen toivoisi puheenvuoroja myös Nato-kantojaan pohtivilta poliitikoilta.
Suomi ja Ruotsi mukana Naton "kylmässä vastauksessa"
Huomasitko, että Norjassa on tälläkin hetkellä käynnissä maan suurin sotaharjoitus sitten kylmän sodan päättymisen? Ei se mitään, ei huomannut moni muukaan. Aikoja sitten sovittu harjoittelu liittolaisten kesken ei kuulosta kovin kiinnostavalta sen rinnalla, että samaan aikaan Venäjä pommittaa synnytyssairaaloita ja ukrainalaiset taistelevat vimmatusti maansa olemassaolosta.
Ukrainan sota antaa kuitenkin eri puolilla Norjaa järjestettävälle Cold Responce 2022 -harjoitukselle uusia merkityksiä. Maalla, merellä ja ilmassa harjoittelee peräti 30 000 sotilasta lähes kaikista Naton jäsenmaista sekä Suomesta ja Ruotsista. Suomalaisia sotilaita on mukana 500, ja he harjoittelevat osana ruotsalaista prikaatia.
Tarkoituksena on harjoitella, miten liittolaiset voivat vahvistaa Norjan puolustuskykyä arktisissa olosuhteissa. Käytännössä kyse on Naton viidennen artiklan mukaisesta jäsenmaan puolustamisesta koko liittouman voimalla, vaikka asiaa ei näin suoraan ilmaistakaan.
Jännite kasvanut arktisella alueella
Ainakin Venäjän ajattelussa arktisella alueella on suuri merkitys. Venäjän Pohjoisen laivaston tukikohta sijaitsee lähellä Norjan ja Suomen rajaa Severomorskissa, jossa majailevat myös maan ydinsukellusveneet. Myös energiavarojen kannalta Arktis on itänaapurille äärimmäisen tärkeä.
Venäjän huomio ja sotilaalliset voimavarat on nyt suunnattu Ukrainaan, mutta voisiko arktinen alue olla seuraava Venäjän ja lännen yhteenoton näyttämö muodossa tai toisessa? Jännite alueella on koko ajan kasvanut. Muutama vuosi sitten Ranskan entinen pääministeri nimitti Arktista jopa uudeksi Lähi-Idäksi.
Venäjällä ja Norjalla on ollut myös kiistaa strategisesti tärkeistä Huippuvuorista, jotka kuuluvat Norjalle. Alueella äskettäin tapahtunut merenalaisen tietoliikennekaapelin katkeaminen johtui poliisin mukaan ihmisen toiminnasta.
Presidentti Vladimir Putinille Ukrainan pelkkä olemassaolo valtiona näyttää olevan ylivoimaista hyväksyä. Jos Venäjä on hänen johdollaan valmis edistämään omia intressejään Ukrainassa nyt nähdyllä brutaaliudella, ei se lupaa kovin hyvää arktisen alueen kannalta.