Perustulokokeilun tuloksista ei vielä tiedetä. Ovat ne sitten hyviä tai huonoja, yksi asia lienee selvä: kokeilun ansiosta Suomi tunnetaan maailmalla nykyistä paljon paremmin.
Vuoden viimeinen sunnuntaini meni perustulokokeilun jäähyväisjutun teossa.
– Olet yksi harvoista suomalaistoimittajista, jotka ottavat perustulosta yhteyttä, kerrotaan Kelassa.
Suomen kokeilua on seurattu eri puolilla maailmaa.
– Yhteydenottoja on ollut paljon, Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö tiivistää.
– Kokeilu on ollut ihan valtava kansainvälinen menestys. Kun tämä kokeilu alkoi, kukaan ei osannut kuvitella, kuinka paljon myönteistä julkisuutta Suomi saisi tämän perustulokokeilun seurauksena, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo hehkuttaa.
Kansallista kokeilua ei ole ollut missään länsimaissa aiemmin
Niin, Kela kertoi jo tammikuussa 2017 vastanneensa satoihin ulkomaisiin yhteydenottoihin, jotka koskevat Suomen kokeilua. Kiinnostus on jatkunut vilkkaana loppuladuille saakka.
Mistä tämä johtuu?
– Kansallista kokeilua ei ole ollut missään länsimaissa aiemmin. Kokeilut maailmalla ovat olleet harvinaisia ja paikallisia, Ylikännö kertoo.
Median mielenkiintoa on lisännyt myös aiheen ristiriitaisuus – perustulo jakaa päättäjiä ja kansaa.
– Muualla tällaista kokeilua ei ole saatu näin laajaksi poliittiseksi ohjelmaksi asti.
Seuraavaksi on aika selvittää, mitä kokeilusta jää käteen. Ensimmäisiä tuloksia on lupa odotella helmikuussa.
– Kokeilun tutkimusasetelma on hyvä. Mukana on selkeä verrokki. Pystymme vertailemaan kokeilussa mukana olleita muihin työttömiin.
Kyse on siis ainutlaatuisesta kokeilusta. Näillä näkymin sellaiseksi se on myös jäämässä. Ja vaikka olisikin ainokainen, hukkaan se ei mennyt, Heikki Hiilamo arvioi.
– Kokeilu on selvästikin vauhdittanut keskustelua sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tarpeesta, professori kuittaa.