Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei paljon kiitosta saanut Hornet-avauksellaan kotimaassa. Ulkopolitiikan herkkään poljentoon vastaavat yllätykset sopivat huonosti, mutta täysin kelvoton avaus ei ollut, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Ajatus käytöstä poistuvien Hornet-hävittäjien luovuttamisesta Ukrainalle on nyt hetken kuuma poliittinen peruna Suomessa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) saa moitteita erityisesti siitä, ettei keskusteluavauksesta ole keskusteltu muun ulkopoliittisen johdon kanssa ennakkoon.
Moni yllättyi pääministerin Kiovassa tekemästä lasautuksesta, joka toki oli lähinnä tulkinnanvarainen toive keskustelun käymisestä, ei hävittäjien luovutuspäätöksen nopeasta valmistelusta.
Sosiaalisessa mediassa pääministeriä muistutetaan taas perustuslaista eli siitä, että tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on herkkä alue, jossa ulostulot ovat usein varovaisen maltillisia ja pienemmistäkin avauksista sovitaan ymmärtääkseni juuri kyseisessä yhteistoiminnassa.
Hävittäjäratkaisut kuuluvat nyt ulko- ja turvallispolitiikan herkimpiin ja hankalimpiin kysymyksiin länsimaissa. Voidaanko Ukrainalle antaa hävittäjiä? Onko niistä Ukrainalle suurta hyötyä sodassa? Mitkä maat voivat auttaa? Miten koulutus onnistuu? Kysymyksiä on paljon.
Tässä mielessä tulkinnanvaraa jättävät puolivalmiit ajatukset voivat olla haitallisia, jos joku nyt tulkitsee Suomen valmistelevan hornetteja Ukrainalle.
Ilmeisesti näin ei ole käynyt ja Marinin suomalaiselle medialle antama vastaus ei ole kansainvälisesti ottanut suuria kierroksia. Ainakaan vielä. Itä-Euroopassa joitakin otsikoita on syntynyt.
Kotimaassa Marinin keskusteluavaus on kiusallinen, koska siinä on niukasti realismia. Suomi tarvitsee itse Hornet-hävittäjiä vielä vuosien ajan, joten nopeaksi avuksi ne eivät liikene.
Tästä ovat muistuttaneet niin puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), Ilmavoimat ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.).
Muut suurten puolueiden puoluejohtajat eivät muuten ole ainakaan vielä lähteneet Marinia moittimaan, vaikka vaalikamppailu käy kuumana.
Pieniä ansioitakin löytyy
Marinin Hornet-avaus Kiovassa on sikäli inhimillisesti ymmärrettävä, että hän kuunteli perjantaina jälleen kerran ukrainalaisten toiveita aseavun jatkumisesta ja sai tuoretta tietoa Ukrainan menestyksestä ja menetyksistä sodassa.
Kuolleita ja haavoittuneita on paljon ja uusia uhreja vaaditaan päivittäin.
Vähemmästäkin voi takaraivoon hiipiä pohdintaa siitä, onko Suomella jotakin uutta annettavaa.
Hornet-heitto on samalla heikko muistutus muille länsimaille siitä, että hävittäjäavusta on keskusteltava kansainvälisesti, jos Ukrainan halutaan voittavan.
Venäjälle keskustelu hävittäjien luovuttamisesta kertoo siitä, ettei tuki Ukrainalle horju ja uutta raskasta aseapua valmistellaan yhä.
Näissäkin näkökulmissa miinuksena on se, että suurista ulkopoliittisista avauksista pitäisi käydä ensin koko valtiojohdon kanssa keskusteluja.
Nyt isoihin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin tuli vaalikampanjoinnin makua.