Kommentti: Poliitikon pahoinpitely on järkyttävä varoitus yhteiskunnan suunnasta

Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) pahoinpideltiin lauantaina Helsingin Itäkeskuksessa. Kaikki pahoinpitelyt ovat järkyttäviä, mutta poliitikkoihin kohdistuvat lyönnit kertovat huolestuttavaa viestiä yhteiskunnan suunnasta. Järkytys on taas suuri, mutta yllättyneitä on enää vähän, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.

Ben Zyskowiczin kimppuun hyökännyt mies solvasi kokenutta kansanedustajaa, koska Zyskowicz on juutalainen ja Suomi on liittymässä puolustusliitto Naton jäseneksi. Tilanne päätyi lopulta siihen, että mies pahoinpiteli kansanedustajan.

Hyökkääjällä oli ilmeisesti jokin foliohattuinen salaliittoteoria juutalaisista ja Natosta, ja pahoinpitely kohdistui Zyskowicziin juuri sen takia, että hän on poliitikko.

Pahoinpitelyä ei voi enää sivuuttaa yksittäistapauksena. Aikaisemmin ainakin Timo Soini (ps. ja sin.), Juha Sipilä (kesk.) ja Jyrki Katainen (kok.) ovat joutuneet vähintään uhkaaviin tilanteisiin vain sen takia, että ovat olleet vaikutusvaltaisia poliitikkoja.

Zyskowiczin pahoinpitely on tässä jatkumossa uusi järkytys, muttei valitettavasti enää suuri yllätys.

Suomi on pitkään voinut olla ylpeä siitä, ettei poliittista väkivaltaa ole täällä juuri ollut ja johtavat poliitikot voivat viettää melko tavallista elämää. Tämän soisi jatkuvan.

Politiikkaan on kuitenkin pesiytymässä vaarallinen määrä vihaa eri mieltä olevia kohtaan. Väkivalta on tästä äärimmäinen seuraus.

Jo pitkään ehdokkaina olevat poliitikot ovat joutuneet kokemaan vaalihäirintää eri muodoissa: mainosten tärvelyä, haistattelua tai jopa uhkailua. Uhreina on ollut jokaisen puolueen edustajia.

Häirinnästä voi olla pelottavan lyhyt matka väkivaltaan, jos kehitys vie yhä vihaisempaan ilmapiiriin.

Suurin osa suomalaisista on onneksi poliittisesti suvaitsevaista porukkaa ja valtaosa ehdokkaiden kampanjoinnista sujuu käsittääkseni hyvähenkisesti.

Pienten häirikköjoukkojen olemassaolo voi kuitenkin aiheuttaa ahdistusta monille ehdokkaille tai ehdokkaiksi mieliville.

Häiriköinti ei saa johtaa siihen, että joku ei uskalla lähteä politiikkaan edistämään yhteisiä asioita. Se ei olisi Suomen etu.

Suomen poliittista ilmapiiriä voi pitää vielä hyvänä, mutta suunta huolestuttaa. Kokeneen, laajasti arvostetun ja sympaattisen Ben Zyskowiczin pahoinpitely vetää mielen matalaksi.

Osataanko Suomessa kohta olla enää eri mieltä politiikan kysymyksistä? Muistammeko, että erimielisyydet kuuluvat demokratiaan ja niistä kuuluu väitellä rakentavasti? Tarvitseeko vihapuhetta suitsia voimakkaammin?

Yhtä patenttiratkaisua tuskin on tähänkään pulmaan.

Itse toivoisin, että yhtenä pienenä osaratkaisuna tulevat kansanedustajat muistaisivat pitää toista mieltä olevista kollegoistaan myös arvostavia puheenvuoroja. Pelkkä kritiikki ja mollaus tuskin palvelee yleistä ilmapiiriä.

Ainakin itselleni on jäänyt hyvin mieleen juuri edustaja Zyskowiczin monesti jakamat kehut, joita on satanut eduskuntasalissa niin vasemmalle, keskelle kuin oikealle.

Lue myös:

    Uusimmat