Eeva Lehtimäen kommentti: Ex-pääministeriin kohdistunut hyökkäys tuomitaan, mutta hyvän poliittisen käytöksen ryhtiliike ei kestä kauan

Suomessa poliitikot, jopa entiset pääministerit, voivat liikkua suhteellisen vapaasti.

Huippupoliitikot saavat tottua monenlaiseen suoraan kansalaispalautteeseen sekä kasvokkain että varsinkin sosiaalisen median kautta.

Mahdollisuus päästä lähelle on ollut kuitenkin suomalaisen poliittisen kulttuurin hienoja piirteitä.

Hyökkääjä tunnisti viime torstaina Sipilän, käytti epäasiallista kieltä, mutta asia ei jäänyt siihen.

– Tulin palaverista ja kimppuuni käytiin nyrkein, nykyinen kansanedustaja kertoi MTV Uutisille.

Tapaus on Sipilän mukaan poliisin tutkinnassa. Hyökkääjän taustoja ei vielä tiedetä.

Sipilä oli usean vuoden ajan Suomen tunnetuin, mutta myös mielipiteitä jakavin vallankäyttäjä pääministerinä. Mikään ei kuitenkaan oikeuta fyysisen rajan ylittämistä. Se on vain yksinkertaisesti tuomittavaa.

Asiaan liittyy hätkähdyttävää symboliikkaa, koska hyökkäys tapahtui eduskunnan, kansanvallan talon liepeillä.

Sairainta on, että välittämättömästi uutisen julkitulon jälkeen keskustelualustoille rynnistivät tapauksen vähättelijät ja ihmiset joiden mielestä Sipilä sai ansionsa mukaan.

 – Tämä joku voisi saada mitalin, kirjoittaa eräs sosiaalisen median käyttäjä – omalla nimellään.

Suomessa on ihmetelty raaistunutta puhekulttuuria. Faktojen vääristely, asioiden vääntäminen mutkalle, hyökkäykset mielipiteitä, ulkonäköä, puoluekantaa, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista tai ylipäätään kaikkea oman umpion ulkopuolista kohtaan ovat olleet ollut sosiaalisessa mediassa arkipäivää jo vuosikaudet.

Ylilyöntien jälkeen itse kukin lupaa ylevästi, että vihapuheeseen pitää puuttua ja tällainen meininki ei voi jatkua. Mutta kyllä se jatkuu. Mikään ei viittaa siihen, että paskanheitto olisi vähenemään päin. 

Trumpin politiikka viehättää myös Suomessa  

Sipilään kohdistunut hyökkäys tulee puhuttamaan myös Yhdysvaltain tapahtumien vuoksi, vaikka Sipilän tapauksen taustoista ei tiedetä vielä mitään. 

Kansankiihotuksesta ja myrkyllisistä sanoista on vain pieni hyppäys väkivaltaan, kuten Yhdysvalloissa on nähty.

Presidentti Donald Trump on ollut kansankiihotuksen, valehtelun ja oman edun tavoittelun mestari. Kongressitalon hyökkäyksen jälkeen hänen poliittinen perintönsä on veren tahraama.

Politiikan ja väkivallan yhteydestä on väitelty tällä viikolla myös Suomessa. Erityisesti perusuomalaiset ovat avoimesti tähän asti ihailleet trumpilaista politiikkaa.

Eilen Maaseudun Tulevaisuuden vaalitentissä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jaksoi pitää Capitol-kukkulan tapahtumia edelleen vain huligaanien suunnittelemattomana rynnistyksenä kongressitaloon. Väkivallan puolue on tuominnut.

– Ei tämä mitätöi niitä poliittisia tavoitteita, joita Trump presidenttinä edisti, Halla-aho kommentoi.

Pisimmälle on mennyt puolueen europarlamentaarikko Laura Huhtasaari, joka on ehdottanut Trumpia Nobelin rauhanpalkinnon seuraavaksi saajaksi.

Huhtasaaren mukaan Trump on muun muassa onnistunut edistämään Yhdysvaltojen sisäistä vakautta sekä turvaamaan lain ja järjestyksen noudattamisesta maasta.

Vieläköhän Huhtasaari on samaa mieltä?

Politiikan monet kasvot

Suomessa kansanedustajat ja ministerit pystyvät pääsääntöisesti kovaan, mutta muiden mielipiteitä kunnioittavaan väittelyyn, esimerkiksi eduskunnassa ja vaalitenteissä.

Somesta tietämättömien äänestäjien kuva suomalaisesta politiikasta voi olla kuitenkin todellisuutta myönteisempi.

Erityisen räikeää on ollut perussuomalaisten kansanedustajien käytöksen ero livenä ja sosiaalisessa mediassa.

Mutta sormella ei voi osoittaa vain perussuomalaisia ja heidän sosiaalisen median alustoilla mobilisoituvia kannattajiaan. Kovaa ja rumasti onnistuu puoluekentän joka laidalla. Aivan joka puolueessa osataan tällä hetkellä likaiset temput.

Eikä media ei ole puhtoinen ryönän megafonina.

Poliitikkojen antamaan tietoon ei luoteta

Suomen vahvuutena pidetään luottamusta instituutioita ja toisiamme kohtaan. Tuore kyselytutkimus paljastaa hätkähdyttäviä tuloksia.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan lokakuussa julkaistun kyselyn mukaan vain 23 prosenttia suomalaisista pitää poliitikkojen kansalaisille antamaa tietoa luotettavana. Suomalaisten luottamus poliitikkojen antamaan tietoon on pudonnut 25 prosenttiyksikköä viime kevään lukemista.

Faktat ja hyvä argumentointi ovat pulassa myös Suomessa. 

Ruma myy faktoja paremmin. Ruma tuo vallantunnetta. Ruma kerää hyristelijöitä ympärille.

En tiedä mistä ryhtiliike voisi lähteä? Sanokaa te.