Rikosten uhrit ja heidän omaisensa syrjäytetään paitsi oikeudenkäynnissä niin myös julkisuudessa, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä. Rikostoimitus aloittaa viikonloppuisin ilmestyvän nettisarjan, jossa uhrit kertovat kokemuksistaan.
Henkirikosoikeudenkäynnit alkavat sillä, että syyttäjä lukee - yleensä varsin karun - syytteen. Rikosprosessiin kuuluu, että myös omaisten korvausvaatimukset esitetään alkumetreillä.
En ole koskaan pitänyt siitä, että kuollutta ihmistä ryhdytään heti hinnoittelemaan. Se saa muutenkin synkät oikeudenkäynnit tuntumaan jotenkin irvokkailta. Syytetyn puolustus lähes poikkeuksetta kiistää kärsimyskorvausten summat liian suurina. Näin joudutaan tilanteeseen, jossa omaiset joutuvat puolustelemaan kuolleen läheisyyttä itselle. Toki korvaukset kuuluvat omaisille, mutta nämä asiat voisi hyvin käsitellä hienotunteisemmin oikeudenkäynnin päätteeksi.
Tämä korvausasia on yksi esimerkki siitä miten rikosten uhrit ja heidän omaisensa unohdetaan, kun rikoslainsäädäntöä kehitetään. Rikosoikeus pyörii syytetyn ympärillä.
Rikosten uhrien asema on vuosikymmenten saatossa selvästi parantunut. 1970-luvulla kehitettiin lainsäädäntöä ja 1990-luvulta alkaen erilaiset järjestöt ovat neuvoneet, auttaneet ja tukeneet uhreja. Nämä koskevat vakavimpia rikoksia.
Tavanomaisissa massarikosjutuissa rikoksen uhrin asema on heikko. Itä-Uudenmaan poliisin rikosylikomisario Timo Nyyssönen kirjoitti vastikään poliisin surkeasta tilanteesta. Massarikosten määrä on lähtenyt nousuun, eikä poliisi ehdi tutkimaan niitä. Turvaa saa siis vain rahalla, ostamalla vakuutuksen.
Kokonaan toinen juttu on sitten vielä rangaistukset ylipäätään. Saamme MTV:n rikostoimitukseen aika ajoin yhteydenottoja tapauksista, joissa uhri on kokenut rangaistuksen epäoikeudenmukaiseksi. Ei aina niinkään tuomion pituuden suhteen, vaan usein ne liittyvät siihen, että tuomioistuin on perustellut rangaistuksen alentamista uhrin mielestä epäreilusti.
Tiedotusvälineissä uhrit ja heidän omaisensa näkyvät harvoin. Uhreja ei nimetä, vaan heistä käytetään vain sukupuolta, ikää, kotipaikkaa ja joskus ammattia. Tämä juontuu median haluun suojella uhreja. Heitä haastatellaan oikeustalolla harvoin. Jos joskus haastatellaan, niin kysytään lupaa ensin.
Käytäntö on johtanut siihen, että rikosten uhreilla ei ole ääntä lainkaan. Heidät syrjäytetään paitsi oikeudenkäynnissä niin myös sen julkisuudessa. Myös nämä seikat johtavat siihen, että uhrit on helppo jättää taka-alalle ylipäätään.
Nettisarjan ensimmäisessä osassa asuntomurron kohteeksi joutunut kertoo tapauksesta. Lue se täältä.
MTV Uutisten Rikosten uhrit -nettisarjassa uhrit saavat kertoa kokemuksistaan. Meihin voi ottaa yhteyttä sähköpostilla rikos@mtv.fi.