SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pelaa nyt niin kovaa peliä, että siinä ei juuri uusia ystäviä tule. Demarien on oltava seuraavien eduskuntavaalien ykkönen päästäkseen varmasti valtaan, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan päällikkö Jussi Kärki.
Perjantai on suuri voimannäytön päivä ay-liikkeelle, joka haluaa kaataa hallituksen aktiivimallin. On jännä nähdä, kuinka näkyvässä roolissa demarivaikuttajat ovat Senaatintorilla poliittisessa mielenilmauksessa.
Siinä piilee omat riskinsä, jos suuren yleisön silmissä SDP ja ay-liike sulautuvat samaksi massaksi. Selvää on, että Rinne on vienyt demareita vasemmalle ja lähemmäksi palkansaajajärjestöjä, mutta halutaanko tämä suhde virallistaa perjantaina lopullisesti Suurkirkon edessä?
Rinteen liimautuminen ay-liikkeen kylkeen ei automaattisesti tuo demareille lisää kannattajia, sillä poliittiset lakkoilut ja pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteen sekoittaminen herättävät myös ärtymystä.
Aktiivimallin kiihkeimmät vastustajat SDP:llä lienee jo entuudestaan taskussaan. Kysymys kuuluu, onnistuuko Rinne rajulla retoriikallaan kosiskelemaan liikkuvia äänestäjiä, jotka arpovat SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden välillä.
Oikeistodemareiden hengitystila käy SDP:ssä kaiken aikaa ahtaammaksi. Tosin ei heitä enää pilvin pimein olekaan, jos mittariksi otetaan vuoden takainen Lahden puoluekokous. Tannerilaista talouslinjaa edustava Tytti Tuppurainen sai puheenjohtajakisassa vain 11,8 prosenttia puoluekokousedustajista taakseen.
Elinkeinopolitiikka on muutaman kerran saanut väistyä sosiaalipolitiikan tieltä, kun demarit ovat painaneet nappia eduskuntasalissa. Esimerkiksi alkoholiäänestyksessä demariedustajista vain puolueen varapuheenjohtaja Ville Skinnari kannatti nelosolutta ruokakauppoihin - ja on hän siitä toruja saanutkin omiltaan.
Jos Rinne ottaa vielä pari piirua lisää vasemmalle, sieltä voi olla jo mahdoton palata järkevästi neuvottelemaan kokoomuksen kanssa seuraavien vaalien jälkeen. Suomi voi ajautua huomaamatta blokkivaaleihin keväällä 2019, jossa SDP, Vihreät ja Vasemmisto muodostaisivat todellisen vaihtoehdon nykyiselle hallituspohjalle.
Rinne on lyönyt jo tiskiin tiukat vaalilupaukset äänestäjilleen: Aktiivimallin leikkaukset perutaan, jos tai kun SDP nousee valtaan eduskuntavaalien jälkeen. Piste. Muistuu jo ihan mieleen Jutta Urpilaisen Kreikka-vakuudet ja ehdoton EI eläkeiän nostamiselle.
Tulee taas pitkät ja hankalat hallitusneuvottelut reilun vuoden päästä.
Aktiivimalli puutteineen on kuin hallituksen syöttö suoraan Rinteen lapaan. Entisenä valtiovarainministerinä Rinne tietää, että seuraavalla vaalikaudella päättäjillä ei ole kivaa ikääntyvässä Suomessa menojen kasvaessa. Avokätisiä vaalilupauksia ei kukaan vastuullinen poliitikko pysty suoltamaan.
Tämän takia työttömyysturvan leikkaukset on juuri sopiva vaaliase ja demarit uskovat aktiivimallin nostavan ainakin yhden ihmisen kunnon töihin - nimittäin Rinteen pääministeriksi.
Ja apua Rinne tarvitseekin. Ilta-Sanomat julkaisi tänään kyselyn, kuka on suosituin seuraavaksi pääministeriksi. Rinne on vasta viidennellä sijalla listalla, jonka kärjessä on kokoomuksen Petteri Orpo.
Mielenkiintoisen puheenvuoron käytti STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, joka Talouselämässä (28.1.) ohjeisti oppositiota ja demareita aloitteellisuuteen: "Pelkkä räksyttäminen ei tuo ensi vuoden vaaleissa voittoa."
Minulle on aidosti mysteeri, hyötyvätkö Rinne ja SDP "niskalaukaus"-vertauksesta lytätessään aktiivimallia. On totta, että hallitus on saanut tämän nuotion kytemään, mutta kannattaako Rinteen ehdoin tahdoin heittää bensaa liekkeihin.
Perjantai näyttää, pysyykö radikaalin ay-siiven raivo hallinnassa. Ja päivän päätteeksi nähdään, mitä mieltä lumisohjossa turhaan bussia odottavat kansalaiset ovat tempauksesta. Ja ensi vuoden keväällä sitten nähdään, onnistuiko Rinteen riskinotto - nyt demarit pelaavat upporikasta tai rutiköyhää.
Pääministeriksi tai laulukuoroon.