SM-liiga on perinteisesti noussut aina jaloilleen vaikeimpienkin vaiheiden jälkeen. MTV Urheilun Marko Leppänen arvioi koronaviruskevään ja sitä mahdollisesti seuraavan talouslaman vaikutuksia.
Urheiluseuran taloudenpito on ihan yhtä yksinkertaista kuin kaikilla muillakin aloilla. Budjetoidaan tuloihin vain ne eurot, jotka rapsahtavat tilille satavarmasti. Sitten pidetään huoli siitä, ettei kuluja tule yhtään sen enempää kuin on suunnitelmaan merkitty.
Jos tulee ylimääräisiä tuloja, hyvä homma, satsataan lisää toiminnan kehittämiseen.
Vähän liian helppoa?
Kaikki menee usein hyvin siihen asti, kunnes kuvaan astuu peikko nimeltä tunne. Nyt on kaikkien aikojen mahdollisuus voittaa, hommataan pari pelaajaa, satsataan lisää. Kun hommat eivät etene suunnitellusti ja kausi päättyykin runkosarjaan, kaivellaan kassalaarin pohjaa, että toimiston kopiokoneeseen saadaan paperia.
Tai sitten voi tulla uhka ulkoa, urheilusta riippumaton tekijä, joka ravistaa koko yhteiskuntaa.
Kuten korona.
***
Jääkiekkoväen viesti koronaviruksen vaikutuksien paljastumisen jälkeen on ollut melko yhteneväinen. Harmi homma, mutta terveys edellä mennään. Talous ottaa uuden muotisanonnan mukaan ”hittiä”, mutta kyllä jääkiekko tästä selviää.
Niin selviää, mutta järkevästi johdetut ja tausta-asiansa kuntoon panneet seurat toipuvat paremmin kuin muut.
Koronavirus iski Suomeen, kun runkosarja oli jo loppuvaiheessa. Suurin osa runkosarjatuloista ehti rapsahtaa kotikassaan.
SM-liigan puheenjohtajan Heikki Hiltusen mukaan SM-liigalta jää saamatta pudotuspelituotoista noin kymmenen miljoonaa euroa. Se on iso summa, muttei vielä kuolinisku lajille.
Vielä nykyaikanakin SM-liigasta löytyy seuroja, jotka käyttävät rahoja etukäteen: ne tuhlaavat seuraavan kauden televisiotuloja ennakkoon tai kalkuloivat, että pudotuspeleistä saa lisätuloja.
Yksikään järkevä ammattilaisseura ei laske euroakaan pudotuspelituottojen varaan. Jos näin joku tekee, seura on ongelmansa ansainnut.
Jos SM-liigan seurat ovat toimineet niin kuin niiden pitäisi, ei kauden ennenaikaisesta päättymisestä koidu yhdellekään ratkaisevaa haittaa. Vakavaraiset Kärpät, HIFK, Tappara ja Lukko vaan vaurastuvat vähän vähemmän.
Jos nyt jotain säälipisteitä tässä tilanteessa poikkeuksellisesti jakaa, ne menevät Ilvekselle ja KooKoolle, joiden taloutta pudotuspelituotot olisivat hivelleet kivasti.
***
Koronaviruksen pilaama kevät tuo harmia, mutta isompi peikko odottaa vielä kulman takana.
Talousgurut ovat ennustaneet tulevaa taantumaa jo jonkin aikaa, ja koronavirus vauhdittaa syöksykierrettä. Jos kunnon lama iskee 1990-luvun alun tyyliin, ovat SM-liigalle ja jääkiekolle yleisemminkin edessä kovat ajat.
Yksi korona tässä kestetään, mutta miten on tilanteen laita, jos työttömyysprosentti alkaa hiipiä lähemmäs 20:tä prosenttia?
Jääkiekkoilu on ollut aina suomalaisten lempilapsi, joka porskuttaa eteenpäin ajoittaisista vaikeuksista ja kolauksista huolimatta. Tämän kevään jälkeen tämäkään ei ole itsestäänselvyys.
Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, että SM-liigassa 15 joukkuetta on liikaa, kun laadukkaita pelaajia ei yksinkertaisesti riitä. Määrä voi lähitulevaisuudessa vähentyä ”oman käden kautta” katkeransuloisella tavalla konkurssien takia. Viimeksi Lahden Pelicans Oy aloitti yt-neuvottelut.
Jos tilanne käännetään posiksi, kiekkoväellä on nyt hyvää aikaa panna tuotetta kuntoon tiukkenevien aikojen varalle.
Tässä keväässä on parasta se, ettei uutisissa ole yhtään mainintaa päähän kohdistuneista taklauksista.