Kommentti: SM-liigan kevään sävelet on nyt nuotitettu – painava Kärpät-sarjaväite lisää Ilveksen tempun arvoa, mutta mitä ihmettä HIFK?

Voiko enempää pyytää? Se tunne tulee, kun tarkistelee juuri päättynyttä SM-liigan puolivälierävaiheitta. Loistavia sarjoja, draamaa, käänteitä, puheenaiheita.

Yllätyksiä. Häikäiseviä suorituksia.

Kuin kermana kakun päälle, SM-liigan väriläiskä, persoona isolla p:llä, Petri Kontiola ratkaisi 10 000-päisen yleisön edessä Ilvekselle harvinaisen välieräpaikan. Tampereella todistettiin jotain, mitä ei oltu nähty 21 vuoteen.

Pääkuvan videolla Petri Kontiolan tekemä, Ilves-Kärpät-sarjan ratkaissut maali. 

LISÄÄ: Petri Kontiolalta jäätävä heitto Pekka Saravolle Ilves-voittojuhlien keskeltä – "Kun mulla oli polttarit ja mää olin yksin"

Tempun arvo näkyi lehtereillä. Ilveksen hurmoksellinen yhteisö saattoi huokaista syvään.

Kun jatkajat olivat selvillä, käynnistyi hyvin yksitoikkoinen odotusleikki.

Tampereen finaali. Ilves ja Tappara.

Juttu jatkuu Petri Kontiolan haastatteluvideon alla. 

***

Näyttääkö se hyvin todennäköiseltä? Kyllä, ehdottomasti. Toteutuuko se? Eiköhän. Kannattaako nuolaista ennen kuin tipahtaa? Ei toki.

Kevään sävelet on nyt nuotitettu, sillä kaikista suurin herkuttelu kohdistuu potentiaaliseen paikallisfinaaliin. Vielä pitää säveltää.

Tappara ja Ilves lähtevät selkeinä ennakkosuosikkeina perjantaina ja lauantaina alkaviin välieräsarjoihin. Tapparalla on hurja materiaali- ja lepoetu KooKoota vastaan. Mutta.

LUE MYÖS: Onko tässä SM-liigakevään isoin onnistuja? Niklas Bäckström kehuu 19-vuotiaan sensaation kovaa päätöstä

Kannattaako KooKoota vähätellä kahden yllätyksen jälkeen? Ei tietenkään. Varsinkaan siksi, koska sen riveistä löytyy pudotuspelien tähän mennessä arvokkain pelaaja Nick Malik.

Toive on se, että KooKoo pystyisi laittamaan Tapparan koville, jotta kirvesrinnat eivät täysin läpimarssisi kevään huipennukseen.

Odotetun finaalin toinen osapuoli Ilves otti keskiviikkona valtavan voiton. Ilves mursi yli 20 vuoden mittaisen muurin yltämällä välierävaiheeseen.

Sen lisäksi se oli parempi sarjassa, jossa vaatimustaso oli aivan katossa. Runkosarjan loppuvaiheilla 1,8 pistettä per peli -tahtiin pinnoja napsinut Kärpät laittoi Ilveksen äärimmäisen koville. Kärpät nosti roimasti tasoaan ensimmäisen ohipelin jälkeen, ollen pitkään jopa Ilvestä parempi.

Jouko Myrrän joukot vastasivat huutoon. Ilves pakotettiin pelillisiin muutoksiin, minkä lisäksi se kärsi ikävistä takaiskuista. Oli suorastaan ironista, miten juuri Henrik Haapala ja Petri Kontiola heiluttivat maaliverkkoja seitsemännessä puolivälieräottelussa. Eli ne pelaajat, jotka loukkaantuivat sarjan edetessä ja jotka eivät olisi kuuna päivänä pelanneet, mikäli puhuttaisiin yhä runkosarjasta.

LISÄÄ: Ilves-tähti Henrik Haapala paljasti: sai parsittua itsensä kasaan Buranan avulla – "300 tänään"

Se, että Ilves pystyi kaatamaan Kärpät, antaa Ilvekselle käsittämättömän buustin persuksille. Koska jos rohkeasti ja painokkaasti väittää, niin Ilveksen ja Kärppien sarja oli kaikista kovatasoisin.

Ilves antoi vastauksia sille, mitä moni kyseli runkosarjan jälkeen. Eli sille, että onko se aidosti pudotuspelijoukkue. Vai kaatuuko se runkosarjassa nähdyllä rallattelulla heti alkumetreillä.

Ilves antoi merkkejä siitä, että sillä on sanansa sanottavana ihan mitä tahansa joukkuetta vastaan. Se myös voittaa TPS:n, mikäli sen suoritustaso pysyy yhtä korkealla kuin Kärpät-sarjassa.

***

Lyhyt välihuomio Kärpistä. Vaikka oululaisjoukkueen pelillinen suunta oli selkäesti ylöspäin Lauri Marjamäen tulon jälkeen, ei se poista faktaa siitä, etteikö seura kaipaisi sisäistä tuuletusta. Kärppien kevään joukkue oli yksi iso sekamelska.

Marjamäki antoi hyvin kuvaavan kommentin sarjan keskellä. "Näytti siltä, että logo merkkaa." Tällä Marjamäki viittasi siihen, miten kokoonpanoon nostetut omat kasvatit löivät pöytään paljon kovemman panoksen kuin sieltä sun täältä värvätyt toivotaan, toivotaan -hankinnat.

Kärpillä on nuorta osaamista, johon se voi nojata myös tulevaisuudessa. Mutta siihen ympärille tarvitaan laatuhankintoja. Raakaa realismia on se, että Kärpät hävisi puolivälierissä paremmin rakennetulle joukkueelle. Valmennuksellisesti Marjamäki näytti taitonsa ja kyntensä, mutta osaamisen tasolla Kärpät kärsi koko kauden jatkuneesta puutteesta. Voiko keväällä menestyä, jos joukkueella ei ole aitoa ykkössentteriä?

Juttu jatkuu Mika Pyörälän haastatteluvideon alla. 

***

Helsingin IFK:n ja Turun Palloseuran sarjassa nähtiin tunteiden ja käänteiden vuoristorataa. Oli jatkoeräratkaisuja, oli pelejä, jotka olivat ohi jo kahdeksassa ja puolessa minuutissa ja oli huipennus, joka kuvasti koko IFK:n kautta.

Ville Peltosen IFK oli parhaimmillaan erittäin hyvä jääkiekkojoukkue. Kun IFK oli parhaimmillaan, se pelasi kuten sen materiaalilla pitikin pelata. HIFK:lla oli sarjan paras sentterikalusto, tuloksentekijöitä ja leveyttä.

Mutta siitä ei tullut koskaan konetta. Ei varsinkaan keväällä.

LUE MYÖS: Miksi HIFK tippui jo nyt jatkosta? Ville Peltonen esitti raa'an arvionsa

IFK:lta ei nähty TPS-sarjassa yhtään laadukasta 60 minuutin suoritusta. Joka ikisessä pudotuspelissä sen taso heitteli. Osatekijä tulee vastustajasta, mutta myös siitä, että IFK menetti peliotteensa aivan liian helposti.

Aivan kuten kävi keskiviikkona Turussa.

Kaikista hämmentävintä oli se, miten heikosti IFK puolusti vielä puolivälieräsarjan keskellä. Kyllä, se ei saanut nojaa maalivahtipelistä, mutta sen puolustaminen ei myöskään mahdollistanut sitä, että Niilo Halonen olisi voinut onnistua.

Halonen näytti yhtäkkiä imurilta, vaikka hän ei sitä ole. IFK:lla on nyt paljon mietittävää.

Koska fakta on se, että urheilujohtaja Tobias Salmelainen rakensi laatujoukkueen, jolla olisi pitänyt pystyä menestymään. Kaikki oli pedattu Peltosen tarunhohtoiselle Stadin paluulle.

Korona ei selitä kaikkea. Tai loukkaantumishuolet. IFK:lla oli poissaoloista huolimatta paljon laadukkaampi joukkue kuin TPS:llä. Ja silti se hävisi.

Se kertoo paljon se.