Entinen pääministeri ja kokoomuksen ex-puheenjohtaja Alexander Stubb on erittäin todennäköisesti kokoomuksen presidenttiehdokas. Stubbin ehdokkuus on mieluisampi uutinen Perussuomalaisten Jussi Halla-aholle kuin Pekka Haavistolle, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sai tänään taivutettua koko puoluehallituksen Alexander Stubbin presidenttiehdokkuuden taakse.
Myös puolustusministeri Antti Häkkäsellä oli paljon tukijoita, mutta kokeneempi Stubb sai lopulta yksimielisen tuen taakseen. Ratkaisevaa oli se, että tutkimusdatan perusteella Stubb pärjäisi paremmin kuin Häkkänen.
Puheenjohtaja Orpolla on nyt yksi murhe vähemmän, mutta pääministeri Orpolla niitä vielä riittää, kun hallitus olisi pidettävä toimintakykyisenä.
Lue myös: Kokoomuskonkari tylyttää Orpon "diktatoriselta näyttävää" päätöstä "Mitä selvimmin hajoitti puoluekentän"
Kokoomuksen sisäistä torailua presidenttipelissä ei kuitenkaan nyt synny, kun Häkkänenkin sanoo lähtevänsä Stubbin kampanjan taakse. Kokoomus pysynee yhtenäisenä, mutta konservatiivisimmat kokoomuslaiset eivät välttämättä Stubbia äänestä.
Liberaalin ja äärimmäisen EU-myönteisen Stubbin ehdokkuus avaa Perussuomalaisten Jussi Halla-aholle mahdollisuuden saada itselleen ääniä kokoomuksen kannattajajoukoista.
Stubb ei ollut puheenjohtaja-aikanaan kaikkien kokoomuslaisten suosiossa. Jotkut konservatiivit muistelevat yhä närkästyksissään esimerkiksi sitä, kun Stubb suostui pääministeriaikanaan ihmistikkatauluksi huvipuistossa. Aikansa pikkukohu sekin.
Sen sijaan Pekka Haavisto joutuu nyt kisaamaan samoista liberaaleista äänestäjistä Stubbin kanssa.
Lue myös: Näin Alexander Stubb vastasi presidenttikysymykseen MTV:lle Linnan juhlissa
Löytääkö joku ilmiön?
Presidenttikisan lähtökohdat vaikuttavat yhä kovin tasaisilta. Tarvetta on kahdelle kierrokselle.
Tasainen tilanne tarkoittaa sitä, että kampanjoiden onnistumisilla ja epäonnistumisilla on suuri merkitys. Löytääkö joku ehdokas ilmiön taakseen hyvillä avauksilla ja onnistuneella esiintymisellä?
Pienelläkin ilmiöllä voi olla suuri vaikutus lopputulokseen.
Kova kilpailutilanne tarkoittaa myös sitä, että ehdokkaiden on oltava täysillä mukana. Koko maan kiertäminen on kovaa työtä, mutta sitä on pakko tehdä tosissaan, jos haluaa voittaa.
Stubb ei ole ollut tähän mennessä kovin innokas tekemään paluuta politiikkaan. Onko suuri innostus löytynyt nyt jostakin vai vastaako hän lähinnä Orpon rukouksiin?
Myös Sdp:n todennäköistä ehdokasta Jutta Urpilaista pitää yhä anella mukaan kisaan Hakaniemestä Sdp:n konttorilta käsin. Muitakaan mahdollisuuksia demareilla ei ole. Kokenut Urpilainen on hyvä valinta Sdp:lle, mutta kuinka innoissaan hän kampanjoinnista? EU-komissaarin pesti pitää jättää, jos ja kun ehdokkuus varmistuu.
Vielä odotetaan myös Vasemmistoliiton, Rkp:n ja kristillisdemokraattien vaaliratkaisuja. Kuka suostuu ehdokkaaksi ja kuinka suurella halulla ja palolla?
Vähintään kuusi vuotta ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdossa (yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa) on sen verran kova urakka, ettei tehtävään pidä pyrkiä pelkästään velvollisuudentunteesta omaa puoluetta tai tukiryhmää kohtaan.
Jos lähtee ehdolle, on olemassa mahdollisuus ja riski, että tulee valituksi.