Kommentti: Suomi maksimoi turvallisuutensa USA-yhteistyöllä, mutta kuinka pitkälle se menee?

Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyösopimus (DCA) on tarkoitus allekirjoittaa Washingtonissa ensi maanantaina. Sopimus tulee kuitenkin voimaan vasta eduskuntakäsittelyn jälkeen joskus ensi keväällä.

Sopimus on jatkoa Suomen NATO-jäsenyydelle, mutta se syventää Suomen ja Yhdysvaltojen sotilaallista yhteistyötä ja nostaa sen aivan uudelle tasolle. Maailman mahtavin sotilasmahti ja Suomi sopivat pelisäännöistä ja käytännöistä, joilla amerikkalaisjoukot pääsevät toimimaan Suomessa mahdollisimman sujuvasti. Samalla yhdysvaltalaisille annetaan oikeus käyttää viittätoista sotilasaluetta Suomessa.

Suomi avaa ovensa jenkeille itsekkäistä syistä, mutta kuinka syvälle USA nielee täkyn? Sopimus mahdollistaa monenlaisia vaihtoehtoja, joista maiden puolustushallinnot alkavat keskustella. Käytännössä sopimuksen täytäntöönpanon laajuudesta päättää Yhdysvallat, jonka sotilaista ja kalustosta sopimuksessa on kyse.

Lue myös: DCA-sopimus julki: Suomi avaa 15 aluetta Yhdysvaltojen joukoille – ydinaseista ei mainintaa

Yhteistyötä maalla, merellä ja ilmassa

Suomi luovuttaa Yhdysvaltain käyttöön lentotukikohtia ja sekä meri- että maavoimien alueita. Se helpottaa jo nyt koko ajan tapahtuvaa rauhanajan harjoitustoimintaa ja luo puitteet myös kriisiajan toiminnalle.

Esimerkiksi Lapin lennoston tukikohta Rovaniemellä soveltuu hyvin yhteistoimintaharjoituksiin, joihin myös liittolaismaat Ruotsi ja Norja voivat osallistua. Rovaniemen tukikohtaa jo myös varustetaan Suomeen ostettuja amerikkalaisia F-35 -hävittäjiä varten. Yhtä lailla muiden lentotukikohtien käyttöoikeus helpottaa sekä rauhan- että kriisiajan yhteistoimintaa Suomen ja Yhdysvaltojen välillä.

Jo tähänkin asti myös amerikkalaiset merijalkaväen ja maavoimien joukot ovat harjoitelleen Suomen rannikolla ja maavoimien harjoitusalueilla. Yhteistyösopimuksen myötä kaikki harjoitustoiminta helpottuu, kun paperisota vähenee ja pelisäännöt selkiytyvät.

Yhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa, Suomen tuore NATO-jäsenyys ja Venäjän aiheuttama kiristynyt kansainvälinen ilmapiiri johtanevat siihen, että harjoitustoiminta Yhdysvaltojen ja muiden liittolaisten kanssa pikemminkin lisääntyy.

Lue myös: Katso lista alueista, jotka luovutetaan Yhdysvaltain käyttöön

Kuinka pitkälle Yhdysvallat on halukas menemään?

Yhdysvaltojen käyttöön luovutettujen varuskunta-, harjoitus- ja tukikohta-alueiden lisäksi amerikkalaisten käyttöön luovutetaan myös lukuisia varikkoalueita.

Keveimmässä vaihtoehdossa yhdysvaltalaiset varastoivat Suomeen vain osan harjoituskäytössä tarvittavasta sotilasmateriaalista. Silloin kaikkea kalustoa ei tarvitsi laivata tai lennättää edestakaisin.

Raskaimmillaan Suomen Yhdysvalloille avaamat monipuoliset varikkoalueet mahdollistaisivat kuitenkin myös todella laajan kriisiajan materiaalin varastoinnin. Päätös siitä on Yhdysvaltojen käsissä. Suomi sitä tuskin mitenkään vastustaa. 

Sopimuksen mukaan Yhdysvallat voi niin sovittaessa rakentaa alueille myös omia tilojaan. Osa alueista ja tiloista voidaan määritellä joko yhteiskäyttöön tai yksinomaan Suomen tai Yhdysvaltojen käyttöön.

Suomen ja Yhdysvaltojen sotilashallintojen neuvotteluissa täsmentyy, kuinka laajasti Yhdysvallat haluaa sille myönnettyjä mahdollisuuksia käyttää nimenomaan materiaalin varastoinnin osalta.

Yhdysvaltojen intressissä lienee joka tapauksessa taata joukoilleen jonkinlainen perusvalmius toiminnalle Suomessa harjoituksia ja NATO:n itärajan turvaamista varten.

Suomi maksimoi sotilaallisen turvallisuutensa

Riippumatta siitä, kuinka laajasti Yhdysvallat varastoi kalustoaan Suomeen, yhteistyösopimus lisää Suomen turvallisuutta huimasti. Pelkkä tieto Yhdysvaltojen sujuvasta pääsystä Suomen tueksi on Venäjälle valtava pidäke. Yhdysvaltalaiset hävittäjäkoneet voivat olla Suomessa jo ennen kuin NATO:ssa on ehditty esityslistaa kirjoittaa.

Myös Norjalla ja pian Ruotsilla on samankaltainen yhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa. Yhdistettynä maiden väliseen puolustusyhteistyöhön kokonaisuus muodostaa melkoisen Pohjolan linnakkeen.

Lisäksi Suomella on vahva oma puolustus, muita sotilaallisia kumppanuuksia muun muassa Britannian kanssa ja lopulta NATO:n turvatakuut ja yhteinen puolustus. 

Tähän Venäjän hyökkäys on johtanut. Suomi maksimoi sotilaallisen turvallisuutensa.