Perjantai 13. marraskuuta 2015 jää historiankirjoihin uutena inhottavana merkkipaaluna siihen kaaoksen aikakauteen, jota nyt elämme.
Pitäisikö Pariisin terrori-iskuista oikeastaan edes yllättyä? Terrorismin asiantuntijat ovat viimeistään New York Cityn kaksoistornien luhistumisesta asti varoittaneet, että iskut ovat mahdollisia missä hyvänsä, missä niiden tuho- tai pelotevaikutus voidaan kirjata monenteen potenssiin.
Ja iskuja on riittänyt. Pitää kyllä paikkansa, että edellisestä tuhoisasta ja paljon ihmisuhreja vaatineesta ääri-islamilaisesta hirmuteosta Euroopan mantereella on kulunut jo kymmenen vuotta. Vuonna 2004 räjähti Madridin raiteilla, vuonna 2005 Lontoon metrossa. Sen jälkeen monia iskuja on kyetty eliminoimaan, eli poliisi- ja tiedusteluviranomaiset eri maissa ovat tehneet työnsä menestyksellä.
On vaikea uskoa, että Ranskassa olisi varsinaisesti herpaannuttu terroriuhan edessä, niin lyhyt aika Charlie Hebdosta on kulunut.
Mutta jos karttarajausta laajentaa hieman Euroopan ulkopuolelle, vuosi 2015 alkaa näyttää perin synkältä. Vain pari päivää sitten räjähti Libanonin pääkaupungissa Beirutissa, yli 40 kuoli. Vain pari viikkoa sitten putosi venäläinen turisteja kuljettanut matkustajalentokone Egyptissä. Mahdollisesti, todennäköisesti terroristin asettaman pommin vuoksi.
Ja nyt Pariisi, pisto suoraan Euroopan sydämeen. Kun Charlie Hebdo -satiirilehden toimittajien tappamisesta ei ole vielä vuottakaan, voi hyvällä syyllä todeta: terrori-iskuista on tullut arkipäivää, myös täällä Euroopassa.
Samalla ajautuu hyytävän kysymyksen äärelle: ovatko jihadistit tällä hetkellä askelen eri maiden tiedusteluviranomaisia edellä? Pariisin koordinoitu ja ennakoimaton terrori antaa ainakin mahdollisuuden ajatella näin. On vaikea uskoa, että Ranskassa olisi varsinaisesti herpaannuttu terroriuhan edessä, niin lyhyt aika Charlie Hebdosta on kulunut.
Jotkut päättäjät ovat jo ehättäneet julkisuudessa ohjeistaa, ettei Pariisin iskuja ja akuuttia siirtolaistulvaa pidä yhdistää toisiinsa. Viesti on, ettei Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sotia ja levottomuuksia pakenevia ihmisiä pidä syyttää nyt tapahtuneesta terrorista - monihan pakenee samaa kauhua, jota ISIS nyt näyttää onnistuneen kylvämään Eurooppaan.
Tämä on totta, mutta asiassa on toinenkin puoli.
Hallitsemattoman maahantulon seurauksena Eurooppaan on asettunut ihmisiä, joiden taustoista ja liikkeistä ei tiedetä mitään. Saksan tiedustelupalvelun kesällä esittämän karkean arvion mukaan 10 000:tä tulijaa kohden joukossa on yksi valmiiksi radikalisoitunut henkilö.
On todennäköistä, että Pariisin iskut kärjistävät tavallisten eurooppalaisten pelkoja, jotka jo nyt ovat olleet kasvussa massiivisen maahanmuuton vuoksi.
Mutta voi Pariisin tragediasta seurata jotain hyvääkin. Euron kriisin ja pakolaiskriisin myötä EU:n yhtenäisyys on murentunut. Pariisi 2015 ehkä auttaa maanosan päättäjiä oivaltamaan, että uhkat, haasteet ja mahdollisuudet ovat yhteisiä.