Elektroninen rytmi säestää laulajia Kansallisoopperan lavalla. Musiikkitalossa soivat kokeelliset sinfoniat sekä kantaesitys Euroopan terrorismin uhreille. Nykymusiikin festivaali Musica Nova ravistelee klassisen musiikin elitismiä.
Musica Nova on kansainvälinen festivaali. Lehdistötilaisuudessa puhutaan englantia ja taiteellinen johtaja André de Ridder tulee Saksasta. Suomi on kovaa valuuttaa maailmalla klassisen nykymusiikin saralla. De Ridderin viesti on, että Suomen ei pidä tinkiä tästä sivistyksestä.
– Menen minne tahansa, jatkuvasti ihmetellään suomalaisten kapellimestarien, säveltäjien ja solistien määrää maailman huipulla. Te olette todellakin tehneet jotain oikein.
Konemusiikkia mukaan klassiseen
De Ridderille elektroniikka on instrumentti, osa luonnollista kehitystä.
– Sähköllä voidaan tuottaa akustisia ääniä. Näitä kojeita pitää hyödyntää myös orkestereissa. Niillä luodaan uusia ääniä ja musiikkia. Eivät ne ole mitään itsetarkoituksellisia vempaimia.
Mutta liian vaikeaa ja luotaantyöntävää musiikkia ei pidä tehdä, sanoo taiteellinen pomo. Nykymusiikki on harmonisoitumassa, hän kertoo – siis nuoret kokeilevat säveltäjät hyväksyvät ihan normaalit duuri-soinnutkin.
Puhumme Viitasaaren Musiikin Aika-festivaalista, jossa on soitettu hiljaisuutta, paperipusseja ja puunoksia.
– Se on hieno festivaali, huudahtaa de Ridder. Mutta meidän ei kannata tehdä samaa. Nykymusiikissa on paljon suuntauksia ja hienoja taiteilijoita. Minua kiehtoo nyt juuri elektroninen musiikki, sieltä tulevat kiinnostavimmat kokeilut.
Teos terrorismin uhreille
Suomalainen Sauli Zinovjev koki keskiviikkoiltana tähtihetkensä Musiikkitalossa, kun Radion Sinfoniaorkesteri kantaesitti hänen Batteria-teoksensa. Nykymusiikkia, mutta ei ainakaan atonaalista revittelyä.
– En yritä tietoisesti kohahduttaa. Pyrin tekemään lähestyttävää musiikkia ja soittajille pitkiä soivia kaaria.
Zinovjevin mukaan konservatiiviset käsitykset klassisen musiikin säveltäjistä ovat yhä lujassa. Hänkin on joutunut selittämään kokeilujaan, vaikkei niitä nyt illan kantaesityksessä yritäkään. Teos on kannanotto synkkään maailmaamme.
– Batteria-teoksessa ei ole käytetty mitään erikoisinstrumentteja. Se on itse asiassa hyvin vakava teos. Se syntyi Euroopan terrori-iskujen keskellä: Pariisi, Bryssel, Nizza. Kirkonkellot soivat siinä vahvoina. Uhrien muistolle.