Savonlinnan oopperajuhlien uusi teos on synkkä tarina tsaarinajan Venäjän vankileiriltä. Festivaalijohtajan mukaan se kuvaa samoja ihmiskunnan tragedioita kuin tänä päivänä. Brittiläinen ohjaaja muistuttaa, että samanlaisia vankiloita löytyy yhä – ja tuoreimpia pystytetään nyt Turkkiin.
Aurinko lämmittää Olavinlinnan rantaa helteeksi saakka. Täältä ei löydy kaljatelttoja, siisti yleisö vaeltaa tsekkiläinen Leos Janácekin Kuolleesta talosta-oopperan ensi-iltaan. Teos pohjautuu Fjodor Dostojevskin romaanin – kirjailijan omasta elämästä. Hän joutui vankileirille vasemmistoaatteidensa takia.
Olavinlinnassa kaikki on siistiä ja tyyntä. Jossain muualla eletään suurien kriisien keskellä Turkista Euroopan terrorismiin. Voiko oopperataiteella on mitään sanottavaa aikamme suuriin kysymyksiin vai istutaanko täällä omassa taiteellisessa kuplassa?
Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti nauraa kysymykselle hyväntahtoisesti ja myöntää, että se on aiheellinen.
Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti.
– Emme elä kuplassa. Ihmiskunta on kohdannut kriisejä vuosisatojen ja vuosituhansien ajan ja aina niitä on kuvattu myös oopperoissa. On hyvin mahdollista, että jo muutamien vuosien kuluttua nykypäivän tapahtua esitetään oopperalavalla.
– Minusta oopperaan ei kuitenkaan sovi se, että kurkistettaisiin vain kulman taakse ja tehtäisiin koko ajan oopperoita nykypäivän tapahtumista. Oopperalavalla ei haluta nähdä ajankohtaisia uutiskatsauksia tai kommentteja, kuvaa Silvasti.
Kulttuuri on vahvempi kuin Brexit
Kuolleesta talosta-oopperan on ohjannut brittiläinen David Pountney. Häneltä on ensimmäiseksi kysyttävä, mitä Brexit tarkoittaa brittiläiselle kulttuurille.
– Eipä juuri mitään, uskon. Kulttuurimme historia on sentään hiukan vanhempi kuin EU. Minä en kannattanut Brexitiä, mutta en usko, että kulttuuriyhteys muuhun Eurooppaan katkeaa.
– Kulttuuri ja taide etenevät omia teitään. Ne seilaavat rajoista ja tullimiehistä piittaamatta aivan kuin turvaa etsivät ihmiset, kuvaa brittiherrasmies.
Ohjaaja Pountney häkeltyi Olavinlinnasta, senkin takia, että linna on ollut venäläinen vankila. Mitä mieltä hän on, voiko oopperassa olla poliittisuutta?
– Ei epäpoliittista taidetta olekaan! Jos muuta väität, se on poliittinen kannanotto. Jos peset kätesi ja olet hiljaa, annat joidenkin tehdä pahoja tekojaan. Kun ajattelen tätä oopperaa, ajattelen samalla Turkin tilannetta. Pelkään, että siellä laitetaan vankilaan ihmisiä samoista syistä kuin Dostojevski.
– Ooppera on syvällinen keino ilmaista ihmisen tunteita, mutta pitää olla myös iloa ja toivoa tuskan keskelle, huomauttaa Pountney.
Oopperatähti sai linnaa ja kovan kakun
Kuolleesta talosta-oopperan pääosaa esittää kansainvälinen tähtemme Ville Rusanen. Linnan kakku oli kova, libetto tsekin kielellä.
– Olihan siinä tekemistä. Koskaan ennen en ole sillä kielellä laulanut, mutta meitä ovat opastaneet tiukat kielivalmentajat. Sieltä on tullut jämäkkää palautetta, jos kieli on kuulostanut hassulta. Kyllä se jo nyt sujuu ihan hyvin.
Baritoni Rusanen on esiintynyt kaikilla maailman merkittävillä estradeilla, mutta nyt vasta toista kertaa Savonlinnassa.
– Maailmalla kuulen usein laulajien kommentteja, että pääsisipä Savonlinnaan esiintymään. Tämä on erittäin arvostettu festivaali maailmalla, maamme tärkein. Toivottavasti se ymmärretään myös täällä Suomessa.
2:26
Ulkomaalainen yleisö haluaa suomalaista
Jorma Silvastin mukaan Savonlinnassa on otettava riskejä. Janácekin teos on sellainen. Ei kannata pelata samanlaisella ohjelmistolla kuin Euroopassa.
– Oopperajuhlat voivat ihan hyvin, mutta ulkomaalaisen yleisön osuus on pudonnut. Parhaimmillaan se oli liki 16 prosenttia, nyt kahdeksan. Tiedämme syyt, sanoo Silvasti.
– Meille on sanottu, että suomalaisia oopperoita ja harvinaisuuksia pitää olla enemmän. Miksi tulla Italiasta tänne katsomaan tuttua italialaista oopperaa. Kotimainen librettokilpailu on meneillään ja uutta kotimaista kantaesitystä odotetaan kesään 2019.