Kongon demokraattinen tasavalta kärsii tuhoisista tulvista.
Kongon demokraattisessa tasavallassa on kuollut rankkasateiden ja tulvien seurauksena yli 170 ihmistä, kertovat paikalliset viranomaiset. Lisäksi noin sata ihmistä on kateissa.
Raportit kuolonuhrien määrästä ovat vaihdelleet jokseenkin, eikä uutistoimisto AFP ole saanut vahvistettua uhrilukua itsenäisesti.
Rankkasateet ja tulvat ovat moukaroineet maan itäosassa sijaitsevaa Etelä-Kivun maakuntaa. Kongon demokraattisen tasavaltaan on julistettu kansallinen surupäivä maanantaille, jolloin liput lasketaan puolitankoon.
Kahelen alueen apulaispäällikkö Archimede Karhebwa kertoi uutistoimisto AFP:lle, että metsien tuhoaminen ja ilmastonmuutos ovat johtaneet tulvaongelmiin.
Tällä viikolla naapurimaa Ruandassa kerrottiin noin 130 ihmisen kuolleen tulvien seurauksena.
Joulukuussa Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungin Kinshasan tulvissa kuoli yli 160 ihmistä. Viime kuussa Pohjois-Kivun maakunnassa sai puolestaan surmansa parikymmentä ihmistä rankkasateiden aiheuttamissa maanvyörymissä.
Keski-Afrikassa voimakkaat sateet aiheuttavat säännöllisesti tulvia ja maanvyörymiä, mutta asiantuntijoiden mukaan äärimmäisiä sääilmiöitä tapahtuu Afrikassa yhä useammin ja voimakkaammin ilmastonmuutoksen vuoksi.
Valtava maa kärsii korruptiosta ja konflikteista
Kongon demokraattinen tasavalta on yksi maailman köyhimmistä valtioista ja pinta-alaltaan Länsi-Euroopan kokoinen valtio kärsii lisäksi korruptiosta ja aseellisista konflikteista.
Kongon demokraattinen tasavalta on Belgian entinen siirtomaa, joka itsenäistyi vuonna 1960. Vuonna 1965 maassa kaappasi vallan eversti Joseph Mobutu, joka muutti nimensä Mobutu Sese Sekoksi ja maan nimen Zaireksi.
Vuonna 1997 Laurent Kabila syrjäytti diktaattori Mobutun Ruandan ja Ugandan tuella. Kabila muutti maan nimen Kongon demokraattiseksi tasavallaksi vuonna 1998. Kabila murhattiin vuonna 2001 ja seuraajaksi nousi hänen oma poikansa Joseph Kabila.
Vuonna 2019 oppositioehdokas Felix Tshisekedi voitti presidentinvaalit ja hän vannoi virkavalansa pari viikkoa vaalien jälkeen. Se oli ensimmäinen kerta maan historiassa, kun oppositioehdokas nousi presidentiksi ilman merkittävää väkivaltaa tai vallankaappausta.