Ihmisiä kuolee koko ajan näissä konflikteissa – mutta oletko edes kuullut niistä?

Järjestäytynyt väkivalta oli syynä ainakin 237 000 ihmisen kuolemaan vuonna 2022, kertoo Uppsalan yliopistossa toimiva järjestäytyneen väkivallan ja aseellisten konfliktien johtava tiedonkeruuohjelma UCDP (Uppsala Conflict Data Program). Tuoreen tutkimuksen tulokset julkaistaan heinäkuussa vertaisarvioidussa Journal of Peace Research -lehdessä. 

Määrä oli korkein sitten Ruandan kansanmurhan vuonna 1994. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli 97 prosenttia. Hurjaa nousua selittävät sodat Ukrainassa ja Etiopiassa. Ne aiheuttivat varovaisestikin arvioituna ainakin 180 000 taisteluihin liittyvää kuolemaa vuonna 2022, mikä tarkoittaa, että niissä kuoli enemmän ihmisiä kuin edellisenä vuonna konflikteissa koko maailmassa. 

Näistä kahdesta verisempi oli vähemmän mediatilaa saanut Etiopia, jossa Tigrayn kansan vapautusrintama (TPLF) taisteli Eritrean tukemaa Etiopian armeijaa vastaan. 

Oslon rauhantutkimusinstituutin mukaan sotiminen Tigrayn alueella johti vuonna 2022 yli 100 000 ihmisen kuolemaan, kun samaan aikaan Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa menehtyi yli 81 000 ihmistä. Instituutin tiedot perustuvat UCDP:n dataan.

– Sota Etiopiassa aiheutti enemmän taisteluun liittyviä kuolemia vuonna 2022 kuin sodat Ukrainassa, Jemenissä, Myanmarissa, Nigeriassa, Somaliassa, Malilla ja Burkina Fasossa yhteensä. Vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa dominoi otsikoita maailmanlaajuisesti, Etiopiassa tehtiin varjoissa ennennäkemättömän suuria julmuuksia, sanoi tutkimusprofessori Siri Aas Rustad Oslon rauhantutkimusinstituutista viime kuussa julkaistussa tiedotteessa. 

Lue myös: Miksi siirtolaisten kuolemasta uutisoidaan vähemmän kuin sukellusveneen miljonääreistä – Obama: "Järisyttävää epätasa-arvoa"

Median toimintalogiikkaa Ylelle toisen tapauksen yhteydessä avannut Tampereen yliopiston viestinnän ja median tutkimuksen professori Kaarina Nikunen arvioi, että uutisissa tilaa saavat poikkeukselliset, yllättävät ja lähellä tapahtuvat asiat samalla, kun pitkäkestoinen ja kaukaiseksi koettu kärsimys jää sivuun. 

Täällä rauha rakoilee

Hyvän käsityksen konflikteista antaa maailmanlaajuisen Institute for Economics and Peace -ajatushautomon Global Peace Index eli maailman rauhanindeksi (GPI). Tämä johtava globaalin rauhan mittari kattaa 99,7 prosenttia maailman väestöstä ja perustuu 23:een laadulliseen ja määrälliseen indikaattoriin arvostetuista lähteistä. 

Käytetyt indikaattorit mittaavat yhteiskunnallisen turvallisuuden tasoa, meneillään olevien kotimaisten ja kansainvälisten konfliktien laajuutta sekä militarisoinnin astetta. 

Ukraina ja Venäjä ovat GPI-listauksessa odotetusti kymmenen huonoimman maan joukossa, mutta niitä ennen listalla ovat Afganistan, Jemen, Syyria, Etelä-Sudan ja Kongon demokraattinen tasavalta. Kurjimpaan kärkeen kuuluvat myös Somalia, Sudan, Irak, Mali, Keski-Afrikan tasavalta ja Etiopia.

International Crisis Group (ICG), joka on konfliktien ehkäisyssä ja hallinnassa yksi kansainvälisesti arvostetuimmista riippumattomista järjestöistä , on kehottanut kiinnittämään tänä vuonna erityistä huomiota myös konflikteihin Armeniassa ja Azerbaidžanissa, Iranissa, Sahelissa, Haitilla, Pakistanissa ja Taiwanissa. 

Konfliktien ja vainoamisen takia kotinsa joutumaan jättäneiden määrä ylitti toukokuussa 2022 ensimmäistä kertaa ikinä sadan miljoonan ihmisen rajan ollen vuoden lopussa jo 108,4 miljoonaa. Sota ja siviiliselkkaukset aiheuttavat enimmän pakolaisvirran suurimpiin lähdemaihin kuuluvissa Syyriassa, Venezuelassa, Afganistanissa, Etelä-Sudanissa ja Syyriassa. 

Konfliktien määrä kasvaa – enemmistö pieniä

Suurin osa maailman konflikteista on pieniä. Kun konflikti aiheuttaa kalenterivuoden aikana vähintään tuhat taisteluihin liittyvää kuolemaa, se luetaan jo sodaksi, kertoo UCDP:n projektijohtaja Therese Pettersson tiedotteessa. 

Vuonna 2022 raportoitiin 38 eri maasta 55 valtiotason konfliktia, joista kahdeksan luokiteltiin sodaksi. 

Aktiivisten konfliktien määrä maailmassa on historiallisen korkealla tasolla. UCDP rekisteröi viime vuonna 55 erilaista konfliktia, joissa valtio oli ainakin toisena osapuolena. Määrä on pysytellyt samalla tasolla vuodesta 2015 lähtien, kun vielä 2000–luvun alkuvuosina tällaisia konflikteja oli vuosittain 31–39. 

Lue myös: Voiko Venäjällä alkaa sisällissota ja mitä Prigozhin oikein yritti saavuttaa?

Myös sellaisten konfliktien määrä, joissa kapinallisryhmät tai muut aseistetut järjestäytyneet toimijat taistelevat toisiaan vastaan, on pysynyt ennätyksellisen korkealla tasolla. Viime vuonna tällaisia konflikteja rekisteröitiin 82. Ne johtivat yli 20 000 ihmisen kuolemaan. 

Kuolettavimmista ei-valtiotason konflikteista yhdeksän kymmenestä tapahtui Meksikossa, jossa kilpailevien huumekartellien yhteenotot ovat jatkuneet 1980-luvulta lähtien. Kaikkiaan sellaisten yhteydessä kuoli Meksikossa viime vuonna yli 14 000 ihmistä. Meksiko on pysynyt tällä saralla pitkään yhtenä väkivaltaisimmista maista. 

Jengeihin liittyvä väkivalta on eskaloitunut viime vuosina myös Brasiliassa, Haitilla, Hondurasissa ja El Salvadorissa.

Myös siviileihin kohdistuva "yksisuuntainen väkivalta" lisääntyi UCDP:n mukaan viime vuonna. Ainakin 11 800 siviiliä kuoli 45 eri valtion tai järjestäytyneen ryhmän kohdistamassa tarkoituksellisessa väkivallassa. 

Eniten siviilejä tappoi Syyriassa ja Irakissa toimiva ääri-islamistijärjestö Isis. UCDP:n mukaan myös esimerkiksi Venäjä ja Eritrea käyttivät laajamittaista väkivaltaa siviilejä vastaan Ukrainassa ja Etiopiassa käytävissä sodissa. 

Sota Etiopiassa – satojatuhansia kuolleita kahdessa vuodessa

Etiopian konflikti alkoi loppuvuodesta 2020 ja loppui virallisesti Etiopian hallituksen ja Tigrayn kapinallisten allekirjoittamaan rauhansopimukseen marraskuussa 2022. 

Konflikti alkoi Etiopian pohjoisimmassa osavaltiossa Tigrayssä syntyneestä kapinasta. Sitä edelsi osavaltiota hallitsevan Tigrayn kansan vapautusrintaman TPLF:n poissulku maan pääministerin Abiy Ahmedin perustamasta hallitusliittoutumasta. Tigrayssa järjestettiin sittemmin maan keskushallinnon tahdon vastaisesti järjestetyt aluevaalit ja alettiin vihjailla Etiopiasta irrottautumisesta. 

Kapinaa lähtivät kukistamaan liittovaltion ja sen pohjoisen naapurivaltion Eritrean armeijat, jotka olivat vasta pari vuotta aikaisemmin lopettaneet parikymmentä vuotta jatkuneen sotansa toisiaan vastaan. 

Väitetysti yli 600 000 siviiliä ja lähes 200 000 taisteluihin osallistunutta sotilasta kuoli tästä seuranneessa sisällissodassa ja sen yhteydessä tapahtuneissa joukkomurhissa. Naisia raiskattiin, siviilikohteita pommitettiin ja asukkaita teloitettiin. Monet käytännössä tapettiin nälkään, kun hätäapu- ja ruokakuljetukset Tigrayn alueelle estettiin kuukausiksi Etiopian toimesta. 

Loppuvuodesta 2022 syntyneessä rauhansopimuksessa kumottiin Tigrayn julistaminen valtapuolueen terroristijärjestöksi ja nimitettiin Tigraylle entisten kapinallisten johtama siirtymäkauden hallitus. 

Tilanne ei edelleenkään ole vakaa tai demokraattinen. Uhkana ovat koko maassa pinnan alla kuplivat ja esiin pulpahtelevat alueiden ja väestöryhmien väliset kiistat sekä kuivuuden aiheuttamien karja- ja satovahinkojen johtaminen 12 miljoonaa ihmistä uhkaavaan nälänhätään. 

Haiti – jengien ja luonnonkatastrofien runtelema

Haitia uhkaavat haasteet ovat vakavia ja entisestään uusien konfliktien todennäköisyyttä lisääviä. 

YK ilmaisi maaliskuussa huolensa Haitilla tapahtuvasta törkeästä väkivallasta, joka uhkasi ryöstäytyä käsistä. Maassa oli kuollut pelkästään tänä vuonna maaliskuun 15. päivään mennessä jengiväkivallan yhteydessä 531 ihmistä, loukkaantunut 300 ihmistä ja kidnapattu 277 ihmistä. 

Mistä syöksykierre on lähtenyt liikkeelle? YK:n hätäaputoimiston verkkosivuilla viitataan lokakuussa 2016 Haitia ravistelleeseen hurrikaani Matthew’hun, jonka seurauksena 546 ihmistä kuoli ja 1,4 miljoonaa joutui välittömän humanitaarisen avun tarpeeseen. Maa ei ollut katastrofin tapahtuessa toipunut vielä kunnolla edes vuoden 2010 maanjäristyksestä.

Muutama viikko Matthew’n jälkeen pitkä ja kiistanalainen vaaliprosessi päättyi siihen, että Jovenel Moïse valittiin maan presidentiksi. Koska äänestysprosentti jäi vain 20:n tietämille eikä julkista epäluottamusta käsitelty, Moïsen valinta ei juuri edistänyt vakautta. Seuraavina vuosina talouden pysähtyneisyys sekä jengiväkivalta, kidnappaukset ja murhat alkoivat lisääntyä.

Lue myös: Jengirikollisuudesta kärsivässä Haitissa tapettu yli 260 jengiläiseksi epäiltyä – aseistetut jengit kidnappaavat ihmisiä ja varastavat rahteja

Vuonna 2021 Moïse salamurhattiin ja maata ravisteli jälleen suuri maanjäristys. Siitä lähtien maata on halvaannuttanut poliittinen umpikuja ja hillitön jengiväkivalta. 

Kaksi päivää ennen presidentin salamurhaa pääministeriksi nimitetystä Ariel Henrystä, joka ei ollut vielä ehtinyt vannomaan virkavalaansa, tuli Haitin tosiasiallinen johtaja. Hän nauttii vaikutusvaltaista tukea ulkomailla, mutta kohtaa maan sisällä tiukkaa vastarintaa.

Tammikuussa 2023 kaikkien vaaleilla valittujen viranomaisten toimikaudet Haitilla umpeutuivat, sillä uusia vaaleja ei ole onnistuttu järjestämään vuoden 2016 jälkeen. 

Julkiset palvelut ovat romahtaneet, ja kolera leviää huolestuttavasti. Valtion instituutioiden toiminta takkuilee, ja rikkaiden oligarkkien tukemat jengit kontrolloivat miltei kahta kolmasosaa maasta. Tiheästi toistuvat luonnonkatastrofit pahentavat tilannetta entisestään. 

Jotkut haitilaiset laittavat nyt toivonsa ulkomaisiin joukkoihin huolimatta aiempien väliintulojen surkeista tuloksista. 

Jemenin sisällissota – maailman pahin humanitaarinen kriisi?

Lähi-idässä sijaitsevaa Jemeniä on moukaroinut jo vuosia verinen sisällissota. Saudi-Arabian johtaman liittouman tukemien hallituksen joukkojen ja shiaalaisten huthikapinallisten välillä. Konfliktia on kuvattu maailman pahimmaksi humanitaariseksi kriisiksi, jossa hätäavun tarve koskettaa 80 prosenttia väestöstä eli noin 24 miljoonaa ihmistä. 

Unicefin pääjohtaja Henrietta Fore kertoi vuonna 2021, että Jemenissä kuolee yksi lapsi joka kymmenes minuutti ehkäistävissä olevista syistä, kuten aliravitsemuksen tai rokotuksilla ehkäistävissä olevien tautien takia. 

Levottomuudet juontavat juurensa maan eri alueiden välisiin sisäisiin ja poliittisiin ristiriitoihin, kertoo Globalis. Tilannetta pahentaa maan köyhyys, hallinnon heikkous, korruptio ja huono infrastruktuuri. Ruoasta ja vedestä on puutetta, mutta aseita sen sijaan on tarjolla runsaasti. 

Maahan on saatu välillä aikaan tulitauko, mutta tänä vuonna taistelut alkoivat jälleen. Arvioidaan, että Jemenin sodassa on kuollut 370 000 ihmistä, joista alle puolet sotatoimissa ja yli puolet nälkään, janoon ja tauteihin.

Keski-Afrikan tasavalta – apu ei pääse perille

Keski-Afrikan tasavallassa on käyty sisällissotaa vuodesta 2013 lähtien. Tuolloin enimmäkseen islaminuskoiset kapinalliset kaatoivat hallinnon ja kristitty väestö alkoi perustaa omia taistelujoukkojaan. 

Tapahtumien taustalla vaikuttavat etniset ja uskonnolliset jännitteet, mutta myös kilpailu luonnonvaroista.

Nyt maan johto pyrkii säilyttämään asemansa palkkasotilaiden, kuten Wagnerin, avulla samalla, kun kapinalliset jatkavat paitsi armeijaan, myös siviiliväestöön ja YK:n rauhanturvaajiin kohdistuvia hyökkäyksiä. Rauhasta on neuvoteltu ja sovittu useampaankin kertaan, mutta kertaakaan se ei ole pitänyt.

Maassa on tiettävästi tehty raakoja ihmisoikeusloukkauksia ja joukkomurhia. Maan sisäisiä pakolaisia on noin 720 000, ja hieman suurempi joukko on joutunut pakenemaan ulkomaille.

Humanitaarista apua on vaikea saada perille alueen turvattomuuden takia. Seuraukset ovat katastrofaalisia maassa, jossa lähes kaikki terveydenhoidon, koulutuksen ja ruoka-avun kaltaiset peruspalvelut ovat pääkaupungin ulkopuolella ulkopuolisesta avusta riippuvaisia. 

Konfliktin seurannaisvaikutukset näyttävät ”valuvan” myös naapurimaihin Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Etelä-Sudaniin, mikä laittaa ahtaalle kokonaisen alueen. 

Mali – YK joutuu vetäytymään

Malin kohtalo on surullinen: valtio, joka ennen oli Keski-Afrikan rikkain ja erottui naapureistaan vakaudella, demokratialla ja talouden positiivisilla näkymillä, on nyt murentunut sodan ja köyhyyden jalkoihin. 

Maassa alkoi maaliskuussa 2012 sisällissota pitkään itsenäisyyttä hamunneiden tuaregi-kapinallisten hyökättyä armeijaa vastaan. Malista ja niin sanotusta Sahelin kaistasta Saharan aavikon laidalla on tullut ydinseutua ääri-islamistisille liikkeille, ja niiden terroristit ovat laajentaneet otetta maan keski- ja pohjoisosissa.

Konflikti on vaikuttanut miljooniin malilaissiviileihin, jotka ovat joutuneet muun muassa pakenemaan kodeistaan, kohtaamaan väkivaltaa sekä kärsimään ravinnon puutteesta. Väkivalta vaikuttaa myös koulutusjärjestelmään. Lokakuussa 2022 lähes 520 000 lasta ei päässyt kouluun, koska ne oli suljettu. 

YK:n erityisedustaja kuvaili Malin tilannetta viime huhtikuussa räjähdysherkäksi. Aseelliset konfliktit ovat jatkuneet ja vakavat ihmisoikeusloikkaukset lisääntymään päin. Vuonna 2022 maassa työskennelleistä humanitaarisista työntekijöistä tapettiin kuusi ja 140 joutui hyökkäyksen kohteeksi. 

Tänä vuonna 8,8 miljoonan malilaisen on arvioitu tarvitsevan humanitaarista apua. Luku on noussut huomattavasti parin vuoden takaisesta, mutta kesäkuun lopussa YK:n turvallisuusneuvosto joutui päättämään kymmenen vuotta kestäneen rauhanturvaoperaation lopettamisesta Malilla. Lopettamista oli vaatinut Malia johtava, venäläisen palkkasotilasryhmä Wagnerin kanssa liittoutunut sotilasjuntta. 

Lähteet: UCDP, Vision of Humanity, Phys.org, European Civil Protection and Humanitarian Aid Operations (ECHO), ReliefWeb (OCHA), Deutsche Welle, Ulkoministeriö, UNCHR, PRIO, Globalis, Global Citizen, Unicef, Concernusa.org