Erkki Tuomioja (sd.) piti ensimmäisen vappupuheensa vuonna 1969. Ennen tätä vuotta puhe oli jäänyt pitämättä vain kerran.
Koronavirus vaikuttaa ja näkyy myös konkarikansanedustaja Erkki Tuomiojan vapun viettoon. Tuomioja kertoo MTV Uutisille, että viettää työväen juhlaa kotonaan Tuusulassa ”omissa oloissaan”.
– Vappupuheita tulee kyllä sosiaaliseen mediaan, mutta muuten pysyttäydyn tällä kotitontilla.
Vapun Tuomioja sanoo tuntuvan hyvin erilaiselta. Yksi syy ovat vappupuheet, joita Tuomioja on pitänyt vuodesta 1969.
– Sen jälkeen joka vuosi vähintään yksi tai kaksi puhetta eri puolilla maata. Ainoa poikkeus tästä on vuosi 1973, jolloin olin Santiago de Chilen torilla kuuntelemassa presidentti Salvador Allenden vappupuhetta Pohjoismaisen valtuuskunnan mukana.
Rännän jäädyttämät leukaperät
Vapusta Tuomiojalla on paljon muistoja. Mieleen on jäänyt erityisesti vaihtelevat sääolosuhteet.
– Räntävappuja on aika monta, jossain aukealla kentällä pitänyt puhetta ja on saanut jännittää, saako puheensa loppuun ennen kuin leukaperät jäätyvät. On ollut toisenlaisiakin vappuja. Kerran Nurmeksessa oli 25 astetta lämmintä, Tuomioja muistelee.
Koronavirus näkyy myös Tuomiojan, 73, arjessa, joka ikänsä puolesta kuuluu riskiryhmään. Tosin kansanedustajia eivät ikään liittyvät koronarajoitukset koske.
– En käy missään tarpeettomissa paikoissa. Eduskunnassa olen käynyt niissä kokouksissa, joita ei voida hoitaa etänä.
Koronaa Tuomiojaa ei pelkää.
– Mutta kyllä se on vakava asia. Eihän tauti automaattisesti tapa kaikkia. Se on rankka tauti, joihin se iskee. Siitä voivat myös ikäihmiset hyvässä hoidossa selviytyä.
Tauti ei ole iskenyt kansanedustajan lähipiiriin, ja eduskunnassakin vain yksi henkilökuntaan kuuluva on sairastunut koronaan.
Millainen on vapun viesti?
– Kyllä tästä selvitään, mutta se edellyttää yhteistyötä, yhteistä poliittista tahtoa näiden haasteiden voittamiseksi.
Se milloin normaaliin arkeen voidaan koronaviruksen jälkeen, on vielä epäselvää kaikille. Rajoituksia ollaan pikkuhiljaa purkamassa.
– Ehkä ei pidä kuvitella, että voisimme ihan palata siihen, mistä lähdimme liikkeelle. Olemme pitkään eläneet kestämättömällä tavalla muun muassa ilmastonmuutoksen suhteen. Nämä ongelmat eivät ole poistuneet minnekään.
Koronapandemia on Tuomioja mielestä osoittanut sen, kuinka keskinäisen riippuvuuden varassa elämme.
– Erityisen tärkeää on vapaa tiedonkulku, ettei kukaan panttaa tietoja tällaisesta pandemiasta ja sen seurauksista.