Missä he ovat nyt: Ensimmäinen Haluatko miljonääriksi -ohjelman juontaja Lasse Lehtinen: "Valmistaudu siihen mitä pelkäät"

– Kyllä tämä on yksi kantapaikoistani. Nyt on hyvää aikaa jutella, ennen kuin minun jumppani alkaa, sekin on tuossa aivan nurkan takana. Täällä Töölössä ja Helsingin keskustassa on kaikkea ja niin mukavasti lähellä, Lehtinen kertoo.

Tammikuussa 70 vuotta täyttävä Lehtinen ei suinkaan vietä leppoisia ja rauhallisia eläkepäiviä kahviloissa nautiskellen. 

"Väinö Tanner kuului Suomen johtaviin vaikuttajiin neljänkymmenen vuoden ajan. Hän oli pitkäaikainen kansanedustaja, moninkertainen ministeri ja Suomen ensimmäisen vasemmistohallituksen pääministeri sekä kahteen otteeseen Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puheenjohtaja."

Lähde: Biografiakeskus

– Elämäni on kyllä kovin kiireistä, kalenteri on aivan täynnä. Eniten aikaani tällä hetkellä vie poliittisen historian tutkiminen. Olen luvannut ensi vuoden syksyksi, Suomen juhlavuoden kunniaksi, kirjoittaa Väinö Tannerista elämäkerran, hän kertoo.

– Harva tietää, kuka Tanner oli, vaikka hän on Suomen itsenäisyyden ensimmäisten 50 vuoden ehdottomasti tärkein suomalainen poliitikko ja talousmies.

Edelleen ihmiset pysäyttävät miehen kadulla - jotkut haluavat puhua politiikasta, toiset keskustella viihdeohjelmista tai kirjallisuudesta. 

Lehtinen on tullut suomalaisille tunnetuksi esimerkiksi SDP:n kansanedustajana, europarlamentaarikkona sekä useista kulttuuri- ja viihdeohjelmista, kuten esimerkiksi Haluatko miljonääriksi? -ohjelman juontajana. 

Kiireisestä elämästään huolimatta miehellä on aikaa seurata myös viihdettä. Hän pitää uudesta, tammikuussa alkaneesta Haluatko miljonääriksi? -ohjelmasta, vaikka ei ehdikään sitä joka viikko katsoa. 

– Jaajohan tekee sitä erittäin hyvin, kuusi vuotta ohjelmaa aikanaan juontanut Lehtinen kehuu.

– Minua ei siihen kysytty mukaan, enkä kyllä olisi lähtenytkään, vaikka olisi kysyttykin, Lehtinen nauraa.

Hänen mukaansa visailuohjelman tekeminen oli helppoa, sillä konsepti oli "huikean täsmällinen". Olihan kyseessä yksi maailman suosituimmista ja tunnetuimmista tv-visailuformaateista.

– Siinä juontajalle kerrotaan selvästi, mitä pitää tehdä ja mitä saa tehdä.

Lehtinen ei haikaile ruutuun, mutta erityisesti suorien lähetysten jännitystä ja tahtia hän kaipaa. 

Lasse Antero Lehtinen  

Syntynyt 23.1.1947 Kotkassa

Koulutus Fil. tri. (poliittinen historia)

Kansanedustaja, SDP 1972- 1983

Europan parlamentin jäsen 2004 - 2009

Toimittaja, kirjoittanut lisäksi kirjoja, televisiosarjoja ja kolumneja useisiin sanomalehtiin

Jalkapalloliiga (Veikkausliiga) ry:n hallituksen pj. 2010 -

SDP:n historiatoimikunnan jäsen 2002 -

Sotainvalidien perinnejärjestön puheenjohtaja 2009 -

Väinö Tannerin Säätiön hallituksen puheenjohtaja 2004-

Lähde sekö koko ura luettavissa: lasselehtinen.net

– Miehen voi saada pois televisiosta, mutta televisiota ei saa pois miehestä. Onhan televisiossa mukavaa olla, olen aina viihtynyt kameran kanssa. Suorat lähetykset ovat vielä nauhoitettujakin kivempia. 

Matkalla Trumplandiaan

Lehtisen elämä ei suinkaan rajoitu nykyään vain Töölöön tai Helsinkiin.

Monenlainen yhdistystoiminta, ensi vuonna radiossa kuultava 21-osainen kuunnelmasarja Suomen sodanajan viihteestä ja propagandasta, Veikkausliigan hallituksen puheenjohtajan pesti ja monet muut pienemmät riennot ja luentopyynnöt pitävät konkarin kiireisenä ja vievät hänet myös maailmalle.

– Voisi sanoa, että vuodesta kuusi kuukautta vietän Töölössä, kolme kuukautta Savossa perheemme kakkoskodissa ja kolme kuukautta maailmalla, Lehtinen sanoo.

Suosikkikohteeksi on noussut Aasia, jossa Lehtinen on käynyt useassa kohteessa. Tänä viikonloppuna Lehtisen pariskunta suuntaa kuitenkin länteen, Yhdysvaltoihin Floridaan, "Trumplandiaan".

– Menemme tuttujen luokse ja ensimmäistä kertaa Floridaan. Tarkoitus on mennä katsomaan, miltä siellä näyttää vaalien jälkeen. Trumpin äänestäjät kun eivät olleet vain jotain tietämättömiä punaniskoja, vaan joukossa oli kaikenlaisia ihmisiä kaikenlaisista taustoista.

Brexit-tuloksen jälkeen mikään ei enää yllättänyt Lehtistä, ei siis myöskään Donald Trumpin valinta seuraavaksi presidentiksi.

– Liikkeellä on virtoja, joista ei etukäteen saada havaintoja. 

Tässä Lehtinen näkee muun muassa median epäonnistuneen. 

Asiantuntija vastaan Jouko Kontulasta

Lehtisen mukaan tiedonvälitys on huonoimmillaan populismia. Se on ajankohtaisohjelma, jossa vastakkain on aiheeseen hyvin perehtynyt asiantuntija ja "Jouko Kontulasta". 

– Silloin sympatiat kääntyvät helposti Joukon puolelle ja kansalalaiset kokevat, että asiantuntija puhuu vain omassa roolissaan ja kansalainen on oikeassa. Silloin tosiasioilla ei ole merkitystä, sillä, mitä yhden alan tohtori piipittää. Tiettyjä kansan osia on vaikea saada enää kiinni asia-aiheilla.

Millaisen miehen Yhdysvallat presidentikseen saa, sitä ei Lehtisen mukaan voi vielä sanoa.

– Hän on arvaamaton kaveri. Mutta on meillä arvaamaton mies tuossa itänaapurissakin. Mielenkiintoisia aikoja on luvassa. 

"Valmistaudu siihen mitä pelkäät"

Lehtisen mukaan suuria muutoksia tapahtuu maailmassa usein sodan tai muiden väkivaltaisuuksien kautta. Hän toivoo, ettei sellaiseen jouduta, mutta samalla muistuttaa, että vakaviakin kriisejä on melko lähellä Suomea, tälläkin hetkellä.

– Ukrainan Kiova on lähes yhtä lähellä kuin Ivalo, hän muistuttaa.

Suomen vahvuus maailman mylläköissä on kuitenkin diplomatia ja se, että pienenä maana pystymme toimimaan yhdessä.

– Tosin yhteistä vihollista on tällä hetkellä vaikeampi löytää. Ehkä se on muutos, kuten automatisaatio, joka esimerkiksi poistaa meiltä perinteisiä työpaikkoja. Ne ihmiset, jotka ovat jäämässä tällaiselta alalta työttömäksi kokevat, että heillä ei ole valmiuksia uudenlaisen tekemisen tuomaan työhön. Tämä yhtälö on hirmuisen vaikea myös poliittisesti. 

Lehtisen mukaan Suomessa on myös paljon sellaista ajattelua, että saavutettu etu on pyhää - jotain sellaista, josta ei suostuta luopumaan.

– Siihen ei suostuta, että muuttamalla rakenteita pelastettaisiin jotain isompaa. Ajatellaan, että minulle kuuluu se, mistä ei kuitenkaan oltu kuultukaan 20-30 vuotta sitten. Jokaisesta pienestä asiasta pidetään tiukasti kiinni. 

Monenlaisia aloja eri vuosikymmeninä nähneellä Lehtisellä on tämän päivän nuorille selkeä ohje: Valmistaudu siihen mitä pelkäät. 

– Jos nuoret miettivät, onko vakituisia työpaikkoja enää tulevaisuudessa, he ovat henkisesti valmistautuneita siihen, ettei niitä ole. Mutta ei niitä ollut sata vuotta sittenkään. Tässä välissä on ollut lyhyt aika, kun töitä oli ja opiskelusta palkittiin työpaikalla. Nyt se ei takaa sitä. Tämän päivän nuoret ovat kuitenkin monessa suhteessa täysin valmiita tähän maailmaan koulutuksensa ja osaamisensa suhteen.

"On menty liian lujaa yhteen suuntaan"

Ennen Brexitiä monet tahot kyselivät Lehtisen näkemystä siitä, mitä Britanniassa tulee tapahtumaan. 

– Vastasin, että kaiken järjen mukaan Britannia ei eroa, mutta se erosi. Sama juttu oli näissä vaaleissa: Kaiken järjen mukaan Trumpin ei olisi pitänyt voittaa, mutta hän voitti.

Lehtinen näkee molemmat äänestystulokset esimerkkinä siitä, että kansakunnissa ollaan hermostuttu niin taloudelliseen ja poliittiseen eliittiin, jonka apulaisina asiantuntijat ja journalistit nähdään.

– Ihmisille annetaan ylhäältä ohjeita siitä, miten pitäisi elää ja ajatella. Nyt uusien välineiden myötä, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, voidaan kuitenkin löytää ja lietsoa asioita samanmielisten kanssa, eli potkaistaan takaisin. 

Lehtisen mukaan tätä tapahtuu juuri nyt monessa maassa ja monessa asiassa.

– Johtopäätös on se, että on menty liian lujaa yhteen suuntaan. Ihmiset eivät koe pysyvänsä mukana. Vastaus ei kuitenkaan voi olla sekään, että suljetaan rajat ja otetaan kaikki tullit käyttöön, sillä globalisaatiota on aina ollut. Se on vaan nyt niin paljon nopeampaa kuin aiemmin, ja se hermostuttaa.

Euroopalta puuttuu yhteinen tahto

Eurokansanedustajanakin vuosina 2004-2009 toiminut Lehtinen näkee tällä hetkellä Euroopan haasteena yhteisen tahdon puuttumisen. Esimerkiksi maahanmuutossa ollaan nyt sekä myöhässä että epäonnistuttu, Lehtinen sanoo.

– Samalla rahalla, mitä nyt käytetään kaikenlaisiin tilapäisiin ohjelmiin, olisi aikanaan voinut rakentaa Pohjois-Afrikan rauhallisiin maihin keskuksia. Siellä olisi tarkastettu paperit ja siirretty heitä tarvittaessa eteenpäin Eurooppaan. Siihen ei ole ollut minkäänlaista tahtoa, Lehtinen sanoo.

– Suomikin ajatteli, ettei ole meidän ongelma, kunnes turvapaikanhakijat olivat yhtäkkiä pohjoisen rajoilla.

Suomen huippupelaajat ovat vasta teon alla

Kesällä Lehtinen matkusti kuukaudeksi Ranskaan seuraamaan jalkapallon EM-kisoja. Seitsemän peliä kolmella eri paikkakunnalla oli jalkapallokonkarillekin unohtumaton kokemus.

– Hirmuisen hienot kisat ne olivat. Ylivoimaisesti huikein tunnelma oli Englanti-Islanti -ottelussa, Veikkausliiga ry:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Lehtinen kertoo.

Pikkuisen Islannin häikäisevien peliesitysten ohella miestä säväytti Islannin fanien hurja rytmikäs sotahuuto, josta tuli valtava someilmiö. Hän ei näe samanlaisen Islanti-ilmiön toistamista mahdottomana Suomessakaan, mutta kovaa työtä ja aikaa se vaatii.

– Kyllä meillä pitäisi satsasta erityisesti valmentajien kouluttamiseen. Islanti on sen tehnyt. Siellä ei saa valmentaa ilman valmentajan tutkintoa, mutta täytyy huomata, että Islannissa tämän vuoden menestyksen rakentaminen alkoi jo 15 vuotta sitten. Vuonna 2000 heillä ei ollut edes sisähalleja. 

Miten muiden pohjoismaiden tasolle?

Lehtisen mukaan avain Suomen menestykseen on siinä, että tehdään poliittinen päätös panostaa aikaa ja rahaa jalkapalloon sekä kohdennetaan varat oikeisiin paikkoihin, valmennukseen ja olosuhteisiin.

– Tämä on myös maabrändi-kysymys. Muissa asioissa meillä on kaikki samat edellytykset - taloudelliset, henkiset ja sivistykselliset - olla samalla tasolla kuin muut pohjoismaat. Myös jalkapallossa täytyisi lähteä siitä, että ne jotka lapsia opettavat, he myös itse osaavat. 

– Ja se täytyy muistaa, että tästä päätöksestä menee parikymmentä vuotta siihen, että tavoitteet totetutuvat. Tulevat huippupelaajat ovat vasta teon alla.

Myös mentaalipuolella täytyisi tapahtua suuria muutoksia - suomalaisiin pitää saada luotua uskoa siihen, että tässäkin lajissa me voimme pärjätä.

– Onhan jalkapallossa vaikeampi pärjätä kuin jääkiekossa, sen verran useammassa maassa sitä pelataan.  Kyllähän meidänkin nykyiset pelaajat pelaavat hyvin omissa joukkueissaan ulkomailla, mutta maajoukkueessa ei niinkään.