Uuden eduskunnan nuorin kansanedustaja on 24-vuotias vihreä ja iäkkäin 72-vuotias demari. Ikäerostaan huolimatta heillä on paljon yhteisiä näkemyksiä, siitä miten Suomi selviytyy ja maailma pelastuu.
MTV Uutiset kutsui Iiris Suomelan ja Erkki Tuomiojan keskustelutuokioon. Kuopus vakuutti tarvitsevansa kokeneiden neuvoja ja veteraani muistutti, että koko elämä ei ole politiikkaa.
Erkki Tuomiojan halaus on isällinen - tai oikeastaan isoisällinen. Hän toivottaa Iiris Suomelan lämpimästi tervetulleeksi ja huolehtii ensimmäiseksi, ettei nuori nainen vain eksy talossa.
Ikäeroa heillä on kolmen sukupolven verran. Niinpä Suomela toteaa, että ”tehän aloititte eduskunnassa hiukan ennen kuin äitini syntyi”.
Viiden hengen huoneet ja yksi kirjoituskone
Tuomioja valittiin eduskuntaan 1970, samanikäisenä kuin Suomela nyt, 24-vuotiaana.
Millaista silloin oli aloittaa nuorena kansanedustajana, kysyy Suomela?
– Edustajilla ei ollut omia huoneita. Meitä oli viisi demaria samassa huoneessa – ja yksi kirjoituskone. Omia puhelimia ei ollut, avustajista puhumattakaan. Työskentelymahdollisuudet ovat siis nyt ainakin paremmat, kun niitä vain osaa käyttää.
Iiris Suomela astelee eduskuntaa nuoren poliitikon muutosvoimaa uhkuen.
– Voimakas uudistusliike on ilmassa. Feminismi ja ilmastonmuutoksen vastustaminen. Politiikan avoimuutta pitää lisätä ja houkutella nuoria vaikuttamaan ja päätöksentekoon.
– Kova työ on edessä, huokaa Suomela, joka on juuri saapunut vihreiden uuden eduskuntaryhmän ensimmäisestä kokoontumisesta.
– Toivottavasti se on yhteistyötä, kuittaa Tuomioja.
– Aivan varmasti! Ja koulutuksen arvo on palautettava, komppaa Suomela.
Päinvastaista ajatteleva puolue
Molemmat nyökkäilevät, että ilmastoasiat ja kehitysavun lisääminen ovat yhteisiä tavoitteita.
– Kahdeksan eduskuntapuoluetta yhdeksästä on luvannut näitä. Ei se yksi voi tavoitteita kaataa, toteaa Tuomioja viitaten perussuomalaisiin.
Kumpikaan ei mainitse nimeltä tätä puoluetta, joka on liki kaikesta täysin päinvastaista mieltä kuin vihreät ja demarit.
"Mitä sinä siellä enää teet?"
Istun Tuomiojan kanssa hetken eduskunnan kahvilassa, jossa on nyt kovin hiljaista. Uuden kauden edustajat kuittaavat valtakirjansa heti pääsiäisen jälkeen tiistaina.
Mikä sai Tuomiojan yhä asettumaan ehdolle ja haluamaan jatkoa?
– On niin paljon asioita, joihin haluaisin vielä vaikuttaa. Miten me kohtelemme luontoa, miten saamme kehityksen kestävälle pohjalle. Onko meillä enää aikaa?, konkari luettelee.
– Ja maailman tilanne. Suomessakin nousee äärioikeistolainen populismi, joka viis veisaa kansainvälisistä sopimuksista ja solidaarisuudesta. He kuvittelevat, että rajat sulkemalla voisimme rakentaa maailmaa, luettelee Tuomioja.
– Ja vielä tämä somen alamaailma, jossa ei ole mitään tolkkua.
Tuomiojan mukaan viranomaiset alkavat viimeinkin tajuta, että herjaaminen verkossa on samalainen kunnianloukkaus kuin painetussa sanassa.
– No onhan minulle sanottu, että mitä sinä siellä enää teet, naurahtaa Tuomioja. Vastaan, että olen saanut demokraattisissa vaaleissa riittävän kannatuksen, valtakirjan kansalta.
Somemöykkä kuuluu myös eduskunnassa
Iiris Suomela kantaa myös huolta someherjaamisesta. Istun hänen kanssaan upeassa valtiosalissa, jossa käväisee vain yksi turistiryhmä. Suomela kertoo, miten häntä on parjattu ulkonäkönsä takia.
”Vihreä poseeraava tyrkky ja pelle.”
– En siitä haavoitu, mutta yleisellä tasolla parjaamiselle on saatava loppu. Onneksi poliisin ylin johtokin on tähän jo puuttunut.
Onko eduskunnan tavassa keskustella säilynyt se arvokkuus, mitä kansaedustajilta edellytetään?
– Ei ole, vastaa Tuomioja.
– No, minähän en ollut sote-valiokunnassa, josta tultiin itkien ulos. Puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnissa keskustelu on ollut asiallista, kuvaa ulkopolitiikan ja historian intohimoinen seuraaja.
Hän siis näkee, että someöykkäröinti on laskenut eduskunnankin keskustelun tasoa.
Ja on toinenkin syy, ehkä yllättävä. Remontin aikainen väliaikainen istuntosali Sibelius-Akatemiassa oli ajoittain kuin hollitupa.
– Puhe siellä oli joskus kuin Teiniliiton kokouksissa. Eduskunnan juhlavassa istuntosalissa osataan käyttäytyä arvokkaammin, kuvaa eduskunnan tavat tunteva parlamentaarikko.
Matkustus on pakollista
Politiikan ja juoksuratojen maratoonari Tuomioja kertoo, että eduskunnan työmäärä on tänä päivänä valtava 70-lukuun verrattuna.
– Vielä 70-luvun alussa kansanedustajaksi valittu kaupunginjohtaja tai yliopistoprofessori saattoi jatkaa ohessa siviilityötään. Nyt se ei tule kuuloonkaan, esitysten ja päätettävien asioiden määrä on niin valtava, hän sanoo.
– Ja kansanedustajan työ on nykyään kaikin puolin kansainvälistä. 70-luvulla ulkoasiainvaliokunta hoiti muun maailman, nyt EU:n myötä jokainen valiokunta lentää Brysseliin. Minua naurattaa välillä iltapäivälehtien kyttäily matkustelevista kansanedustajista. Se on pakko, että Suomen asiat hoituvat tehokkaasti.
Tuomioja kertoo vielä tarinan 60-luvulta hiukan leppoisammasta ajankäytöstä. Ulkoministeri Ahti Karjalainen matkusti YK:n yleiskokoukseen yli Atlantin laivalla – viisi päivää suuntaansa!
Tuomiojaa ei ole koskaan kiinnostanut keikarointi, hän on vetänyt omaa globaalia asialinjaansa, milloin lippahattu päässä tai ilman. Niinpä hän ei jaksa edes juhlia oman puolueensa vaalivoittoa, koska se ei ollut hänelle voitto.
Kannatus jäi liian alas, vaikka kampanjointi olikin jopa mukavaa.
– Toreilla oli yllättävänkin positiivinen meininki. En kokenut minkäänlaisia hyökkäyksiä tai negatiivisia ryöppyjä.
"Tuskin kysytään ministeriksi"
Olisiko useiden hallitusten ulkoministerinä toimineella Tuomiojalla vielä hinkua ministeriksi?
– Heh heh, tuskin edes kysytään. En minä jaksaisi enää ainakaan ulkoministerinä. Matkustaminen on rankkaa.
Tuomioja on yhä hyvässä kunnossa. Kovan tason juoksijana tunnetun poliitikon juoksumatto ja kuntopyörä rullaavat. Tuomioja on juossut maratonin aikaan 2.59 ja 3000 metrin esteet hiukan yli 10 minuutin.
– Lappu rinnassa en enää lähde juoksemaan, hän vannoo.
Mutta muuta elämää pitää yhä olla. Hän vaikuttaa kansainvälisessä Historioitsijat ilman rajoja -yhteisössä.
– Tämä on minulla aina tärkeää juuri siksi, että historian vääristelyn takia lietsotaan kriisejä ja estetään niiden ratkaisemista.
Neuvo konkarilta
Erkki Tuomioja neuvoo Iiris Suomelaa myös katsomaan eduskunnan ikkunoista ulos.
Suomela kertookin heti harrastavansa vapaa-aikanaan mielenosoituksia. Mielenosoitusten veteraani kehottaa jo ajattelemaan muutakin.
– Jos nyt sallit, niin anna neuvon: muuta elämää on hyvä olla, ei elämä ole pelkkää politiikka. Jos opiskelet, niin älä vain jätä sitä kesken. Niin moni on lopettanut tämän työn takia opiskelut.
– Juu, graduni ohjaaja on jo twitterissä ilmoittanut, että vahtii minun opintojani, nauraa Tampereen yliopistossa sosiologiaa opiskeleva Suomela.
– No se on hyvä. Ja kulttuuriakin pitää harrastaa. Elokuvia ja teatteria. Nekin ovat tärkeitä myös tässä työssä, kannustaa Tuomioja.
– Ehdottomasti, vakuuttaa vihreiden vaalivoitosta nauttiva 24-vuotias kansanedustaja Iiris Suomela.