Vangit painavat Helsingin vankilan pihan verstaassa rekisterikilpiä päivästä toiseen, koska siihen ei tarvita kokemusta tai koulutusta. Tarjolla on kilpipajan, painon ja ruuvipakkaamon lisäksi lukiokoulutusta ja ammattiopiston pintakäsittelylinja. Syksyllä vankilassa alkaa peruskoulu, johon osa osallistuu Skypen välityksellä.
Lue myös:
Osa vangeista ei osallistu toimintaan vaan istuu tuomiotaan selliosastolla.
– Kuntouttavaa henkilökuntaa tarvittaisiin lisää. Vankien toimintaan osallistumisaika on pieni, tarvittaisiin enemmän koulutusta, ja työntekoa pitäisi muuttaa valmentavammaksi toiminnaksi, rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen sanoo.
Sekä Rikosseuraamuslaitos että vangit eri puolilta Suomea kertovat STT:lle, että sellien ovet suljetaan yhä useammin. Esimerkiksi Helsingin vankilan johtaja Jouko Pietilä kertoo, että toisinaan osastoja suljetaan, kun vartijoita ei riitä esimerkiksi sairastapausten takia. Vankiloiden henkilökuntaa on vähennetty noin 500:lla vuodesta 2006 lähtien.
Elinkautista murhasta Helsingin vankilassa istuva Jarno Turtiainen kertoo, että siviilissä lyhyeltä ajalta tuntuvalla muutamalla tunnilla viikossakin on merkitystä.
– Aiemmalla osastollani meillä oli aamuseitsemästä iltakahdeksaan ovet auki. Kun muutimme läntiseltä selliosastolta pohjoiselle, sitä aukioloaikaa nipistettiin, Turtiainen sanoo.
Vankilan tarkoitus ei ole pelkästään rangaista
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan syy siihen, ettei nykyään katsota pelkästään kopissa istumista järkeväksi on, että vangin kuntoutuminen yhteiskuntakelpoiseksi hyödyttää kaikkia: veronmaksajia, yhteiskunnan turvallisuutta ja rikoksen tehneitä.
Helsingin vankilassa päihdetyötä ja kuntouttavaa toimintaa ohjaava Ildiko Szigethy kertoo, että vankilalle on sysätty yhä enemmän kuntoutuskeskuksen roolia, sillä siviilissä ei hänen mukaansa pääse palvelujen piiriin yhtä helposti.
Lue myös:
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan noin 90 prosentilla vangeista on päihdeongelma. Vankilassakin saa päihdekuntoutusta, mutta esimerkiksi Helsingin vankilan yhteisölliselle päihdekuntoutusosastolle Sörkka-yhteisöön on jonoa. Tällä hetkellä ohjelmassa on seitsemän vankia, kun vankeja on koko vankilassa reilut 250.
Useat vangit ovat kuitenkin moniongelmaisia, esimerkiksi syrjäytyneitä, mielenterveys- ja päihdeongelmaisia.
Vuodesta 2002 Sörkassa työskennellyt vanginvartija kertoo, että lyhytaikaisten vankien kuten sakkovankien kohdalla ongelmat korostuvat. STT ei kerro vartijan nimeä hänen työnsä luonteen takia.
– Lyhytaikaisten vankien osuus on suuri, mikä työllistää paljon. Kuntoutusta ei saada heidän kohdallaan kunnolla edes alkuun, kun he jo vapautuvat, vartija sanoo.
Hän ja Szigethy kuitenkin sanovat, että resurssipulasta huolimatta he uskovat pystyvänsä kohtaamaan vangit yksilöinä ja ihmisinä. Myös useat vangit kehuvat STT:lle saamaansa kohtelua vankilassa.
Paljuselleistä on päästy eroon
Elinkautisvanki Turtiainenkin kehuu Sörkan juuri remontoituja sellejä. Kun Turtiainen tuli vankilaan vuonna 2016, istui hän aluksi niin sanotussa paljusellissä. Nimitys tulee siitä, että tarpeet tehdään sellissä pöntön sijasta muovisankkoon.
Suomi on saanut Euroopan neuvostolta moitteita paljusellien käytöstä, ja niistä on luovuttu.
– Aika karua mennä tuommoiseen paljuselliin, se vaati hirveästi totuttelua, Turtiainen toteaa.