Korona mullisti sijoittajan megatrendit – MTV listasi voittajat ja häviäjät

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeren mukaan osa ilmiöistä on voimistunut ja kehityssuunnat nopeutuneet, toisaalta joillakin alueilla on otettu takapakkia.

Listasimme alle korona-ajan sijoittajien megatrendien voittajat ja häviäjät.

1. Digitalisaatio

Korona-aika on vahvistanut joitakin megatrendejä, kuten digitalisaatiota, jossa on otettu koronakriisin aikana iso hyppy eteenpäin. Lounasmeren mukaan tästä hyvä esimerkki on siirtyminen etätöihin.

– Monissa työpaikoissa kaikki siihen pystyvät ovat siirtyneet tekemään etätöitä. Kun suomalaiset komennettiin kotiin, myös ostaminen muuttui entistä enemmän digitaaliseksi. 

Pandemia-aikana yhä useampi suomalainen siirtyi hyödyntämään digitaalisesti myös sellaisia julkisia palveluita, joita on aiemmin ollut luontevampaa hyödyntää vierailemalla esimerkiksi viraston asiakaspalvelupisteessä.

Lisäksi koronavirus pysäytti massatapahtumat, ja kun ihmiset ovat entistä suuremman osan ajastaan kotona, heillä on myös entistä suurempi tarve digitaalisille viihdepalveluille.

2. Vastuullisuus 

Toinen korona-ajan vahvistuneista megatrendeistä on Lounasmeren mukaan vastuullisuus. Nyt yhä useampi sijoittaja haluaa löytää vastuullisia ja vaikuttavia, maailmaa parantavia sijoituskohteita.

– Vastuullisuus on laajentunut tarkoittamaan vastuuta paitsi ympäristöstä myös vastuuta ympäröivästä yhteiskunnasta. Myös työolosuhteet ovat nousseet tärkeiksi, Lounasmeri sanoo.

Ympäristön kannalta olennaisia asioita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen ja saastuttamisen vähentäminen. 

3. Ikääntyminen ja terveydenhuolto

Kolmanneksi korona-ajan megatrendiksi Lounasmeri nostaa väestön ikääntymisen ja terveydenhuollon.  Väestö ikääntyy tasaisesti ympäri maailmaa, ja terveys- ja lääkintäpalveluille riittää kysyntää tänäkin vuonna. Oman osansa terveydenhuoltoon on tuonut korona, sen hoitaminen ja ehkäiseminen. 

– Ikääntymisen ja terveydenhuollon trendi on ollut näkyvissä jo pidemmän aikaa. Ollaan oltu kiinnostuneita siitä, miten ihmiset voivat pitkäaikaisesti hyvin ja korona on entisestään vahvistanut tätä. Samat asiat nousevat pinnalle nyt entistä tärkeämpänä ja samalla mietitään omaa terveyttä ja hyvinvointia, Lounasmeri toteaa.

4. Nollakorkoinen ympäristö

Uutena megatrendinä Lounasmeri nostaa esille nollakorkoympäristön. 

– Nollakorko on nyt pysyvämpi ja sijoittajat miettivät säästöilleen erilaisia vaihtoehtoja, miten tuottoa voi saada sijoittamalla. On yhä enemmän ymmärretty, että pelkästään tilillä säästöille ei saada tuottoa. 

Globalisaatiossa selvä käänne

Suurimmat muutokset megatrendeissä korona-aikaan on Lounasmeren mukaan nähty kaupungistumisessa ja globalisaatiossa. Suuri kysymysmerkki onkin, mitä niiden parissa tapahtuu seuraavaksi.

Globalisaatiossa katse on Lounasmeren mukaan kääntynyt globaalista paikalliseen. 

– Kun sijoittajat miettivät uusia sijoituskohteita, niin enää suurtuotannon edut ja maailmanlaajuiset logistiikkaketjut eivät ole välttämättä onnistumisen edellytyksiä vaan tilalle löytyy paikallisia onnistujia. Esimerkiksi kaupan alalla nähdään, että ihmiset haluavat paikallisia tuotteita ja luottamus on noussut entistä tärkeämmäksi. Halutaan tietää kuka on valmistanut, miten valmistanut ja missä tuotteet on tehty. 

Kaupungistumisen muutos suurin yllättäjä

Kaupungistumisen osalta on jo pitkään nähty trendinä se, miten ihmiset muuttavat kohti suuria keskustoja. Korona-aikana tähän on tullut selvä pysähdys ja liikettä jopa taaksepäin. Yhä useampi on siirtynyt kauemmat etätöihin eikä ihmiset halua olla enää niin lähellä toisia ihmisiä.  

– Eniten olisin yllättänyt tästä kaupunkikehityksen näin vahvasta katkeamisesta, miten nopeasti ollaan siirrytty etätoimimiseen. Suomessa tätä ei vielä nähdä edes niin selvästi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa osa suurista keskustoista on autioitunut, Lounasmeri muistuttaa. 

Hän painottaa, että sijoittajan näkökulmasta on kiinnostavaa, onko kyse lyhyestä vai pitkäaikaisemmasta ilmiöstä.

– Mitä tämä tarkoittaa myöhemmin esimerkiksi kaupan alalle, kiinteistöjen arvon kehitykselle ja sille, mitä ihmiset haluavat omistaa?