Koronavirusepidemia luokitellaan hallituksen koronastrategiassa kolmeen epidemiavaiheeseen. Luokittelun avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta ja niiden kohdentamista Suomessa.
– Perustaso vastaa Suomen tilannetta kesällä 2020. Epidemia ei kasva.
– Kiihtymisvaiheessa epidemian kasvu alkaa kiihtyä, tapausten alueellinen ilmaantuvuus on perustasoa korkeampi ja esiintyy useita paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja.
– Leviämisvaiheessa epidemian kasvu nopeutuu edelleen, ja tapaukset leviävät väestössä alueellisesti tai laajemmin. Jäljitys vaikeutuu.
Lue myös: Tässä ovat hallituksen uudet koronarajoitukset ja näillä alueilla ne tulevat voimaan
Myös rajoitustoimenpiteet luokitellaan hallituksen koronastrategiassa kolmeen tasoon.
– Tasolla yksi kaikki leviämisvaiheen toimenpiteet on otettu käyttöön kaikilla leviämisvaiheessa olevilla alueilla.
– Taso kaksi tarkoittaa käytännössä sitä, että otetaan koko maassa tai muutoin laaja-alaisesti määritellyillä alueilla käyttöön kaikki epidemian leviämisvaiheen suositukset, kuten laajin mahdollinen etätyö- ja maskisuositus. Lisäksi tasolla kaksi tulisi ottaa käyttöön maanantaina voimaan tulleet tartuntatautilain muutoksen tuomat velvoitteet. Tartuntatautilain muutos mahdollistaa esimerkiksi yksityisten liikunta- ja harrastustilojen väliaikaisen sulkemisen enintään kahdeksi viikoksi, jos se on epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä. Lisäksi kakkostasolla voidaan esimerkiksi pienentää kokoontumisrajoitusten suurinta sallittua henkilömäärää, ja peruskoulun yläluokat voivat siirtyä etäopetukseen.
– Tasolla kolme eli poikkeusoloissa voidaan ottaa käyttöön muun muassa liikkumisrajoituksia kakkostason toimien lisäksi. Ravintoloita ei voida myöskään sulkea kokonaan ilman, että todetaan poikkeusolot. Poikkeusolot toteaa valtioneuvosto yhdessä presidentin kanssa. Kyseessä on äärimmäinen toimenpide, ja se on perusteltavissa vain, mikäli kaikki muut keinot ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja terveydenhuollon kantokyky ei riitä.