"Koronahäädöt" eivät rantautuneet Suomeen, mutta muuttoliike koki uuden käänteen – ydinkeskustan kalleimmissa asunnoissa vuokria on laskettu

Koronakriisi ei ole tuonut tullessaan laajalti rästiin jääneitä vuokria tai häätöjä asunnoista. Sen sijaan alan toimijat antavat kiitosta niin vuokralaisille kuin vuokranantajillekin joustavuudesta maksujen sopimisessa. Poikkeuskevät toi mukanaan toisenlaisen ilmiön: nyt etsitään edullisia vuokra-asuntoja lähiöistä reilujenkin etäisyyksien päästä.

Kun koronakevät laukaisi lomautusten aallon, povattiin maksuvaikeuksien yleistyvän. Suomalaiset ovat kuitenkin ennakoitua tunnollisempia vuokranmaksajia. Kotia pidetään tärkeänä, ja taloustilanteensa heikentyessä monet ottivat itse etukäteen yhteyttä vuokranantajaan sopiakseen järjestelyistä.

– Jos vertaan Euroopan muihin maihin, niin meillä Suomessa ei tunneta tällaista termiä kuin ”koronahäätö”, joka monissa maissa on vuokralaisten arkea. Siinä mielessä olemme todella onnellisessa asemassa, sanoo Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.

Häätöjen ja maksuongelmien suman puuttumista selittää Suomen asumistukijärjestelmä. Kelan tilastoista selviää, että yleistä asumistukea on haettu koronaepidemian keskellä tavallista enemmän. Hakemusten virta kääntyi jyrkkään nousuun samalla viikolla, kun hallitus julisti Suomeen poikkeustilan. Maalis-huhtikuun välisellä viikolla Kela vastaanotti 20 494 asumistukihakemusta, kun samalla ajanjaksolla vuotta aiemmin hakemuksia tuli 12 844. Toukokuun alussa tukihakemusten määrä jälleen tasoittui.


Hampaidenkiristelyä joustosta ilmeni lähinnä yksityisten vuokranantajien suunnalta

Vuokralaiset ry:n tietojen mukaan varsinkin suuret vuokranantajat olivat joustavia koronaepidemian koetellessa vuokralaisten maksukykyä.

– Ammattimaiset vuokranantajat ovat saamassa meiltä isoa plussaa. Monet luopuivat viivästyskorosta tai pienensivät sen mahdollisimman pieneksi. Perintäkuluista luovuttiin, kun ihmiset itse olivat aktiivisia, Viita kertoo.

Sen sijaan joustomahdollisuudet olivat rajatumpia yksityisellä puolella, jossa vuokranantajien oma toimeentulo voi olla riippuvainen vuokratuloista. Järjestön korviin on kantautunut tapauksia, joissa yksityiset vuokranantajat ovat olleet vastahakoisempia myöntämään joustoa vuokralaisille. Töykeää käytöstäkin vuokralaisia kohtaan on havaittu.

Joitain vuokralaisia hämmensi julkisuudessa käyty keskustelu yritysten liikehuoneistojen vuokrien alennuksista ja maksuvapautuksista. Moni asukas lähestyi vuokranantajaansa alennusten toivossa, mutta asuinhuoneistoille harvoin myönnettiin alennuksia.

Muuttoliike oli vilkasta – nyt halutaan keskustasta lähiöihin

Sen sijaan asuntomarkkinoiden ammattilaiset yllättyivät siitä, että koteja vaihdettiin koronaepidemian aikaankin vilkkaasti. Muutos näkyi nopeasti: kevään mittaan kiinnostuttiin yhä enemmän edullisista asuinnoista hieman syrjäisemmissä lähiöissä. Aiemmin keskeinen sijainti oli monelle vuokralaiselle tärkein kriteeri. Nyt katsotaan sijaintia enemmän vuokran hintaa. Myös jonkin verran havaittiin pienempiin asuintoihin siirtymistä.

– Vaihtuvuutta oli enemmän kuin etukäteen uskallettiin odottaa. Keväällä kysyntä vilkastui aivan selvästi sellaisissa lähiöissä, joissa aiemmin on saattanut olla varsin hiljaista, ja joiden vuokratasot on matalia, kertoo Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola.

Tällaisiksi lähiöiksi hän nimeää esimerkiksi Vantaan Kivistön, jonne junaradan läheisyyteen on nopeasti rakennettu paljon asuntoja, mutta jonne palveluja ei olla ehditty rakentaa samassa vauhdissa. Toinen pääkaupunkiseudulla enemmän uusia vuokralaisia saanut alue on Vantaan Hakunila. Koko Suomen tasolla Metsola nimeää myös Lahden ja Heinolan, joissa vuokra-asunnot ovat löytäneet uudet asukkaat tavallista paremmin.

Samanaikaisesti arvoasuntojen vuokralle saaminen on yhä vaikeampaa.

– Helsingin ydinkeskustan kaikkein tasokkaimmissa vuokra-asunnoissa on jouduttu laskemaan vuokrapyyntöjä aikaisemmasta, jotta asunnot on saatu tänä keväänä ja kesänä vuokrattua, Metsola sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat