Neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluja karsittiin rajusti koronakevään aikana, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja vähennettiin huolimatta samanaikaisesta huolesta heidän hyvinvoinnistaan.
THL:n mukaan äitiys- ja lastenneuvolan käyntimäärät laskivat kevään aikana 10–40 prosenttia. Etäopetuksen aikana kouluterveydenhuollon käyntejä oli 60–80 prosenttia vähemmän verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen.
Neuvolakäyntien harventaminen, toisen vanhemman osallistumisen rajoittaminen ja tauot perhevalmennuksessa heikensivät lasta odottavien perheiden tukea. Lasta odottaviin osuivat lisäksi synnytyssairaaloiden vierailurajoitukset ja nopeat kotiutukset.
– Lastenneuvolassa imeväisikäisten terveystarkastukset järjestettiin pääosin, mutta leikki-ikäisten terveystarkastuksia karsittiin kovalla kädellä, sanoo tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen tiedotteessa.
Kouluterveydenhuollon yhteistyö esimerkiksi opettajien kanssa heikkeni, samoin kuin yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden, kuten esimerkiksi lastensuojelun, kanssa.
Lue myös: Pekingin viranomaiset: Koronatilanne erittäin vakava – yli sata uutta tartuntaa lähtenyt lihatorilta
Paikallista tilannetta ei huomioitu
THL:n keräämien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että muualla maassa palveluja supistettiin enemmän kuin Uudellamaalla, jossa epidemiatilanne oli pahin. Palveluja on palautettu ennalleen hitaasti.
– Lasten, nuorten ja perheiden palveluja alettiin purkaa liian varhain ja turhan laajasti huomioimatta alueen todellista epidemiatilannetta, sanoo ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola tiedotteessa.
Koronakevään aikana alueet järjestivät kouluterveydenhuollon ja perhekeskuksen palveluita hyvin eri tavoin.
Ohjeistus turhien sosiaalisten kontaktien välttämisestä supisti palveluita voimakkaasti. Koronaviruksen pelko aiheutti myös sen, että koululaiset ja perheet peruivat vastaanottoaikojaan itse.
Tiedot selviävät THL:n kouluterveydenhuollon verkostolle ja perhekeskusverkostolle kevään aikana tehdyistä tiedonkeruista.