Koronapandemia pakotti monet koululaiset ja opiskelijat kotiin etäopintoihin. Kaikki eivät pysyneet mukana, eivätkä he palanneet kouluun lähiopetuksen taas alettua, selviää Suomen rehtorien ja MTV Uutisten teettämästä kyselystä.
Kaikki oppilaat eivät ole vieläkään palanneet kouluun korona-ajan etäopetuksen jälkeen. Jopa 30 prosenttia yläkoulujen ja lukioiden rehtoreista kertoo näin MTV Uutisten ja Suomen rehtorien kyselyssä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Marke Hietanen-Peltolaa ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtavaa asiantuntija Esa Iivosta tulokset eivät yllätä.
– Koronakriisi on vaikuttanut lasten ja nuorten arkeen todella kokonaisvaltaisesti. Rajoitukset ovat muuttaneet sen arjen ihan kokonaan, Iivonen kommentoi Uutisaamun haastattelussa.
Etäopetus on lisännyt oppilaiden ja opiskelijoiden vastuuta omasta koulunkäynnistä. Iivosen mukaan se on korostanut opiskelijoiden yksilöllisiä valmiuksia itseohjautuvuuteen.
– Lapset ja nuoret ovat yksilöitä. Vaihtelee, kuinka he ovat pärjänneet.
Toisella asteella eniten pudokkaita
Koulupudokkaiden määrä on ollut kyselyn mukaan suurinta toisella asteella. Tätä selittää asiantuntijoiden mukaan pitkään kestäneet etäopetusjaksot.
– Lukioissa ja ammattikouluissa etäopiskelu on kestänyt huomattavasti pidempään kuin yläkouluissa. Pääkaupunkiseudulla etäopetus jatkui toisella asteella marraskuun lopulta huhtikuun loppupuolelle tänä lukuvuonna, Iivonen selventää.
Vuosi sitten keväällä Suomessa kouluja suljettiin valtakunnallisesti. Kuluneen lukuvuoden aikana päätöksiä opetuksen suhteen on tehty alueellisesti.
– On hyvä, että perusopetuksessa ei menty niin laajoihin, kansallisiin etäopetusjaksoihin kuin viime keväänä, Hietanen-Peltola toteaa.
Lue lisää: Pitkittynyt etäopetus ahdistaa lukiolaisia ja rasittaa mielenterveyttä: "Koulu on sitä, että nousee sängystä ja menee koneen ääreen"
Pudokkaiden määrää vaikea arvioida
Jyväskylän yliopiston viime vuonna teettämän selvityksen mukaan koulua käymättömiä oppilaita on Suomen yläkouluissa vähintään 4000 oppilasta.
Pudokkaiden määrää on kuitenkin vaikea arvioida tarkasti. Lukujen selvittämisen sijaan asiantuntijat kääntäisivät katseet syihin.
– Pitää paneutua siihen, miksi juuri tämä nuori ei käy sitä koulua. Ajattelen, että opiskeluhuollon palvelut eli kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut ovat ihan avainasemassa, kun syitä lähdetään selvittämään, Hietanen-Peltola selittää.
Ylilääkäri pitää tästä syystä huolestuttavana palveluiden rajallisuutta.
– On hirveän surullista, että koronan aikana näitä palveluita heikennettiin kouluissa. Se voi olla yksi tekijä myös tässä eli lapset ja nuoret eivät ole saaneet halutessaan tukea.
Yksilölliset syyt vaativat yksilöllisiä keinoja
Koulussa käymättömyyden taustalla vaikuttavat yksilölliset ja erilaiset syyt. Moni oppilas ja opiskelija kaipaa esimerkiksi tukea oppimiseen erilaisten oppimisvaikeuksien tai muiden tekijöiden takia.
Hietanen-Peltolan mukaan apua tarvitaan eri tahoilta ja sektoreilta. Myös opettajien ja vanhempien tuki on tärkeää, mutta syiden ratkomisessa ylilääkäri kääntää päänsä kohti yhteistyötä.
– Tarvitaan vahvaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden kanssa. Kaikkia tarvitaan ja tuki pitää olla rakennettu yhdessä.
Millaista taloudellista tukea nuorten palveluihin kaivataan? Katso Uutisaamun haastattelu alla olevalta videolta.
8:06
