Pitkittyneet koronaan liittyvät oireet huolestuttavat sekä potilaita että asiantuntijoita. Asiantuntijan mukaan maailmanlaajuisesti pitkittyneistä vaivoista saattaa kärsiä satojatuhansia korona-potilaita. Osa oirehtevista on saanut terveydenhuollossa psykiatrisia diagnooseja, selviää jutun alussa olevasta videohaastattelusta.
– Se tiedetään, että osalla covid-potilaista tulee pitkäaikaisvaikutuksia. Sellaisia ongelmia, jotka jatkuvat viikosta ja kuukaudesta toiseen. Tuntuu siltä, että he eivät pääse millään eroon edes kuukausien aikana, kommentoi anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistolta.
Lue myös: Vertaistukiryhmän perustaja Joni Savolainen on kärsinyt koronaoireista jo 200 päivää – ”Osalle on annettu psykiatrisia diagnooseja sen takia, että nämä oireet ovat niin outoja”
Ovatko pitkäaikaisvaivojen osalta yleisimmät oireet keuhkoihin ja hengitykseen liittyvät oireet?
– Keuhkot ja hengityselimet ovat covidin pääasiallinen kohde, mutta kyllä näitä voi olla myös muissa elimissä. On kuvattu pitkäaikaisvaivoja sydämessä – joillakin potilailla kehittyy kardiomyopatia – samoin aivomuutoksia on todettu. Ja on myöskin esitetty, että tämä voisi vaikuttaa immuunijärjestelmään, Parkkila jatkaa.
– On sanottu, että jopa puolella, joilla covid on ollut, niin jälkikäteen on heikkouden tunnetta, mutta suurimmalla osalla oireet häviävät muutaman viikon aikana. Joillakin ne saattavat kestää tuntemattomasta syystä yllättävänkin pitkään.
Onko ilmiö yleinen?
– Jo tammikuussa Yhdysvalloissa potilaita seurattiin yli kuukauden ajan. Sairaalahoidetuista potilaista kolmasosalla nähtiin keuhkomuutoksia edelleen yli kuukauden jälkeen. Ja yleisyyttä on edelleen selvitelty. Tuoreen, vielä vertaisarvioimattoman, yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan 70 prosentilla sairaalahoidossa olleista potilaista oli hengitysoireita vielä kuukauden jälkeen kotiutuksesta, Parkkila jatkaa.
– Sairastuneita on tällä hetkellä yli 31 miljoonaa maailmanlaajuisesti. Kyllä se tarkoittaa sitä, että vähintään sadoillatuhansilla voi olla pidempiaikaisia ongelmia maailmanlaajuisesti.
HUS:sta kerrotaan, että faktatietoa näistä potilaista on toistaiseksi liian vähän. Esiin on nostettu myös kysymys siitä, että mitkä vaivat liittyvät koronaan ja mikä sitten on jotain ihan muuta – esimerkiksi psykosomaattista, koronan ulkopuolista oireilua?
Voiko osalla pitkäaikaisvaivoista olla kyse jostain ihan muusta kuin koronasta?
– Pitkäaikaisvaikutukset on kuitenkin jo tieteellisesti niin hyvin osoitettu, että kyllä se lähtökohtaisesti pitää paikkansa, että sellainen ilmiö on olemassa. Tämä on asia, jota tutkitaan paljon ja jota pitää vielä paljon tutkia.
Mitä olemassa olevan tiedon valossa nyt pitäisi tehdä?
– Viime aikoina keskusteluissa on aika paljon kyseenalaistettu sitä, että miksi näitä rajoitustoimia tehdään ja miksi kansalaisten elämää vaikeutetaan. Syitä on monia. Yksi syy on se, että tämä on vakava infektiotauti ja meidän pitää turvata terveydenhuollon toimintakyky kaikissa olosuhteissa, että ei tulisi sellaista valtavaa piikkiä tartunnoissa. Rajoitustoimenpiteillä myös suojataan heikommassa asemassa olevia kansalaisia.
– Tavoite on se, että rajoituksilla voitettaisiin aikaa siihen, että saataisiin hoitoja kehitettyä ja rokote valmiiksi. Meidän pitää kaikki toimenpiteet tehdä, että kansalaisten terveys olisi turvattu ja se rokote ehtisi avuksi, Parkkila linjaa lopuksi.
Täydennetty juttuun haastateltavan nimi ja titteli kello 8.28.