STM:n asiantuntijaryhmä alkaa analysoida pitkäaikaiskoronasta kertyvää tietoa – Krista Kiuru: "On tärkeää, että emme suhtaudu asiaan vähätellen"

0:48img
Koronavirukseen liittyy vähintään 50 pitkäaikaista oiretta, tällaisia ne ovat
Julkaistu 25.08.2021 09:54
Toimittajan kuva
Kati Hyttinen

kati.hyttinen@mtv.fi

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut asiantuntijaryhmän tutkimaan pitkäkestoista koronatautia. Ryhmän tehtävänä on seurata ja analysoida niin sanotusta long covidista kertyvää tietoa sekä kokemusta Suomessa ja kansainvälisesti.

Pitkäkestoisella koronataudilla tarkoitetaan koronavirusinfektioon liittyvää oireilua, joka voi jatkua kuukausia taudin akuutin vaiheen jälkeen.

Arvioiden mukaan vähintään joka kymmenes tautiin sairastuneista saa pitkäkestoisia oireita. Suomessa todettujen koronatartuntojen määrällä tämä tarkoittaisi siis vähintään noin 12 000 ihmistä, jotka kärsivät pitkittyneistä oireista.

Hoitokustannukset nousevat

Perhe- ja peruspalveluministerin Krista Kiurun (sd.) mukaan long covidin hoidon aiheuttamat kustannukset Suomessa nousevat ajan myötä.

– On selvää kansainvälisen aineiston perusteella, että hoitokustannukset tulevat nousemaan, vaikka meillä tartuntojen ja sairaalahoidossa olevien määrä suhteessa moniin muihin maihin on jäänyt alhaisemmaksi, Kiuru totesi STM.n mediatilaisuudessa aamupäivällä.

Kiuru sanoo olevansa erityisen huolissaan pitkäaikaispotilaiden mahdollisuudesta saada oikeutta.

– Kun ihminen on sairas ja hänellä on tämäntyyppisiä oireita, hän ajattelee, kuka välittää ja auttaa. Siksi me tarvitsemme sekä tietoa että toivoa näille ihmisille. On tärkeää, että me emme suhtaudu asiaan vähätellen. Vaikutukset yksittäisten ihmisten elämään voivat olla musertavia.

– Käytännössä tässä vaiheessa on tärkeä kartoittaa myös Suomen tilanne ja hakea ja koota kaikki aiheeseen liittyvä tutkimustieto.

Jopa 50 oiretta

Pitkäkestoisen koronaan liittyy tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan vähintään 50 oiretta.

– Pitkäkestoisen koronataudin oireet ovat hyvin moninaisia, ja niiden yhdistäminen alkuperäiseen infektioon voi olla vaikeaa. Tavallisia oireita ovat muun muassa yskä, hengitysvaikeudet, rytmihäiriötuntemukset ja erilaiset neurologiset oireet sekä väsymys, eli alentunut rasituksen sieto, STM:n asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian professori Risto O. Roine kertoi tilaisuudessa.

Long covid lisäksi altistaa monille neurologisille sairauksille, kuten muistisairauksille.

– On todettu vaikutuksia myös aivojen rakenteisiin, mutta tuloksia on vaikea tulkita.

Aiheuttaako jokin virusvariantti oireiden pitkittymistä?

Vielä ei varmasti tiedetä sitä, miksi osalle koronan sairastaneista kehittyy pitkittyneitä oireita. Yksi mahdollisuus on se, että toistaiseksi tuntemattomat geneettiset tekijät voisivat altistaa pitkäkestoiselle taudille.

Asiantuntijaryhmän jäsen, virologian professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta kertoo, että vielä ei ole tiedossa myöskään se, aiheuttaako jokin virusvariantti oireiden pitkittymistä.

– On aika selvää, että taudinkuvaan vaikuttavat yksilölliset tekijät.

Useita tutkimuksia käynnissä

Suomessa on käynnissä parhaillaan useita koronaan liittyviä tutkimuksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Markus Perolan mukaan meneillään on muun muassa yli 2 000 ihmisen tutkimus, jossa selvitetään myös pitkäaikaista covid-tautia. Tämä osuus alkaa tänä syksynä.

Altistavia tekijöitä muun muassa ylipaino

Tampereen yliopiston anatomian professorin Seppo Parkkilan mukaan pitkäkestoiseen covidiin voivat sairastua kaikenikäiset.

Sille altistavat muun muassa ylipaino, naissukupuoli, krooninen keuhkosairas ja diabetes.

– Monia muitakin voi löytyä. Mielenkiinnolla odotetaan ja lisätutkimusta kaivataan, Parkkila totesi.

Potilaat toivoneet vertaistukea

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä paitsi tutkitaan myös kuntoutetaan long covid -potilaita.

Ylilääkäri Helena Liiran mukaan haasteena on muun muassa se, että mitään spesifistä lääkehoitoa koronan pitkäaikaisoireisiin ei ole.

– Kuntoutus on käytännössä muun muassa fysioterapeutin tukea, psykologin tukikäyntejä ja toimintakyvyn kartoitusta. Pian on käynnistymässä myös ryhmäkuntoutus, jossa ovat mukana vuoroin eri ammattilaiset ja jossa on vertaistuen mahdollisuus, jota monet potilaat ovat toivoneet.

– Tärkeintä on tarjota tietoa ja toivoa.

Suomessa arviolta kymmeniä tuhansia pitkäaikaiskoronasta kärsiviä

Suomessa on Risto O. Roineen mukaan arviolta kymmeniä tuhansia pitkäaikaiskoronasta kärsiviä. Tarkkaa tietoa asiasta ei kuitenkaan ole.

– Jos oletetaan, että taudin leviävyys on samaa luokkaa kuin muualla maailmassa ja luotetaan länsimaisin terveysviranomaisiin, minimitaso on kymmenen prosenttia koronaan sairastuneista. Suomessa todettuja koronatapauksia on noin 125 000. Toisaalta sairastuneita on todennäköisesti enemmän kuin on diagnosoitua tapauksia.

– Olen aiemmin sanonut, että kokonaismäärä ihmisistä, jotka kärsivät pitkäaikaisoireista, on muutamia kymmeniä tuhansia. Kaikki heistä eivät kuitenkaan ole vaikeasti toimintakykyrajoitteisia. Todennäköisesti meillä on muutamia tuhansia sellaisia potilaita, joilla on aivan selvä toimintakyvyn rajoite long covidiin liittyen.

57:50img

Mitä "long covidista" tiedetään nyt? Katso koko STM:n mediatilaisuus tästä.

Tuoreimmat aiheesta

Koronavirus