Koronarokotteella voi olla hyvin harvinainen sivuvaikutus – näin se ilmenee: "Allerginen reaktio tulee noin yhdelle sadastatuhannesta"

MTV Uutiset Live kysyi Nohynekiltä, kuinka huolissaan hän on koronarokotteen sivuvaikutuksista.

– Rokote on ollut hyvin siedetty, Nohynek kommentoi MTV Uutiset Livelle.

– Tehotutkimusten ja Yhdysvaltain rokotusten perusteella tiedetään, että allerginen reaktio tulee noin yhdelle sadastatuhannesta rokotetusta. Pääosin ne ovat olleet ohimeneviä allergisia reaktioita, joita on voitu hoitaa adrenaliinilla. Ne eivät ole uhanneet elämää, hän jatkaa.

Lue myös: He saivat Suomen ensimmäiset koronarokotukset! Näin HUSin kuusi työntekijää sai piikin virusta vastaan

Nohynekin mukaan ihmisten on kuitenkin hyvä tiedostaa, että korotteesta voi tulla allerginen reaktio, mutta rokotuspaikoissa on valmius hoitaa se.

Koronarokote voi aiheuttaa yhdelle kymmenestä rokotetusta myös kuumereaktioita, paikallista kipua pistokohdassa, väsymystä tai päänsärkyä.

– Nämä ovat kuitenkin nopeasti ohi meneviä, Nohynek toteaa.

Lue myös: Ruotsi aloitti koronarokotukset – ensimmäisenä vuorossa ollut 91-vuotias Gun-Britt: "Ei tuntunut miltään"

Näitä ryhmiä ei alkuvaiheessa rokoteta

Alkuvaiheessa ei vielä rokoteta alle 16-vuotiaita lapsia, raskaana olevia tai erilaisia immuunivajavuustauteja sairastavia.

Nohynekin mukaan toistaiseksi ei vielä tiedetä, kuinka turvallinen ja tehokas koronarokote on lapsilla.

– Lapsilla tauti on myös sen verran lievä, että pitää olla hyvin varma siitä, estääkö rokote myös viruksen leviämisen lasten kautta.

Lue myös: AstraZenecan toimitusjohtaja suitsuttaa: Koronarokote suojaa 100-prosenttisesti sairaalahoitoa vaativalta vakavalta taudilta

Koronarokotetutkimuksissa ei ollut myöskään raskaana olevia tai imettäviä henkilöitä.

– Heidän kohdallaan valmistaja kehottaa varovaisuuteen. Rokote voidaan antaa, jos raskauden lisäksi luukuu oman painonsa tai perussairauksien vuoksi lääketieteelliseen riskiryhmään. Näin silloin, jos taudin sairastaminen olisi suurempi riski kuin rokotteen ottaminen, Nohynek kertoo.

Nohynekin mukaan eläinkokeiden perusteella erityistä riskiä rokotteesta ei kuitenkaan ollut raskaana olevalle eläimelle tai jälkikasvulle.

Erilaisia immuunivajavuustauteja sairastavien osalta periaatteena on Nohynekin mukaan se, että suuririskisiä voidaan rokottaa, mutta suoja saattaa jäädä vähäisemmäksi.

– Heidän kohdallaan lähipiirin rokottaminen olisi tärkeää. Vielä tarvitaan lisää tutkimustietoa, suojaako lähipiirin rokottaminen näitä henkilöitä.